Viranomaisen selvittämisvelvolisuus ja viranomaistoiminnot uudessa maakaaressa.

Kiinteistöä koskeva lainsäädäntö uudistui, kun vuoden 1997 alusta tuli uusi maakaari siihen liittyvine voimaanpanolakeineen voimaan. Uusi laki on nimeltään Maakaari kuten edeltäjänsäkin, joka on peräisin vuodelta 1734. Vanha maakaari kuomoutui, kun uusi maakaari tuli voimaan. Useita muita vanhaa maakaarta täydentäneitä tai muuttaneita säädöksiä kumottiin myös. Lakiuudistuksessa päätavoitteena oli saada yksi uusi laki kiinteistöön kohdistuvista oikeuksista eli kiinteistöihin liittyvän yksityisoikeudellisen lainsäädännön kokonaisuudistus. Kokonaisuudistuksessa on mahdollista laatia säännökset käyttämällä yhtenäisiä käsitteitä ja ratkaisuperusteita. Yhtenä lain tavoitteena on ollut myös asiakkaan asioinnin helpottaminen, joka sanatarkasti ottaen ei ilmene laista, mutta se heijastuu kauttaaltaan siitä. Viranomaisen selvittämisvelvollisuudesta on oma erityinen säännöksensä MK:n 6 luvussa. Mainitussa luvussa käsitellään erikseen selvittämisvelvollisuuden muotoja; hakemuksen täydennyttäminen, kuuleminen ja lepäämään jättäminen. Julkisen luotettavuuden lisääminen on ollut myös eräs tärkeä lain tavoite. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko asiakkaan asiointi kiinteistöasioissa helpottunut uuden maakaaren aikana ja miten uudistus vaikuttaa kirjaamisviranomaisiin. Tarkastelussa on myös julkinen luotettavuus eli onko sitä pystytty lisäämään. Tutkimuksessa ei puututa erilaisiin kaupan suoritusvirheisiin eikä myöskään sopimusehtoihin kuten kaupan purku. Tutkimusta varten suoritin asiakaskyselyn. Kyselylomake lähetettiin kahdellekymmenelle lähes ammatikseen kirjaamisasioissa asioivalle henkilölle, joiden tiesin asioivan useammassa eri käräjäoikeudessa. Asiakaskyselyn tarkoituksena oli selvittää, helpottiko uusi maakaari asiointia kiinteistöasioissa. Uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia myös kirjaamisviranomaisiin. Vaikutusten selvittämiseksi suoritin haastattelun Tampereen käräjäoikeudessa. Haastattelussa käsiteltiin uudistuksen vaikutuksia sekä asiakkaan että kirjaamisviranomaisen kannalta. Haastattelussa oli mukana neljä virkailijaa Tampereen käräjäoikeuden kiinteistökansliasta. Haastattelu suoritettiin ns. ryhmähaastatteluna, kaikki neljä olivat paikalla samanaikaisesti. Oikeusministeriön toimesta laadittuja erilaisia tilastoja ja muita selvityksiä tarkastelemalla olen saanut rekisterin ylläpitäjän eli OM:n keräämiä tietoja uudistuksen vaikutuksista. Olen pitkähkön ajan työskennellyt kiinteistöasioiden parissa, joten omakohtaisilla havainnoillanikin on jonkin verran merkitystä tässä tutkimuksessa. Uutta maakaarta ja siihen liittyvää kirjallisuutta tarkastelemalla sekä kaikki haastattelussa ja kyselyissä saadut tiedot kertovat vahvasti sen puolesta, että asiakkaan asiointi on helpottunut uuden maakaaren aikana. Uudistuksella on myös asiakkaalle kustannussäästöjä aiheuttavia vaikutuksia. Kaiken kaikkiaan voidaan nähdä, että lakiuudistuksessa on onnistuttu. Lain tavoitteet ovat pitkälti toteutuneet. Asiakkaan asioinnin helpottamisen lisäksi rekisterin julkinen luotettavuus on lisääntynyt ja lisääntyy kaiken aikaa. Suuri osa siirtymäajan vaikeuksista on jo takanapäin. Vain panttikirjaksi vaihtojen osalta siirtymäkausi on vielä menossa. Viimeistään vuonna 2007 pitäisi olla lähes kaiken kattava ja julkista luotettavuutta nauttiva lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri käytössä. Ajantasaisia ja luotettavia tietoa kiinteistöasioista saadaan suorien käyttöyhteyksien avulla ja tiedon haku onnistuu hyvinkin "heikoilla" hakuperusteilla. Oikeusministeriö on 6.6.2000 päättänyt, että lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin ylläpito edelleen säilyy käräjäoikeuksien tehtävänä. Kiinnitysjärjestelmä on vuonna 2007 uuden maakaaren mukainen ja tällä voi olla merkitystä tehtävien siirtoa ajateltaessa. Onko tuolloin kirjaamisviranomaisena käräjäoikeus vai maanmittauslaitos, sitä voimme tässä vaiheessa vain arvailla.1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen aiheesta ja historiaa 1 1.2. Tutkimustehtävä 2 1.3. Tutkimusmetodi 4 1.4. Tutkimusaineisto 5 1.5. Terminologia 6 2. MAAKAAREN SYNTY 2.1. Miksi maakaariuudistus 15 2.1.1. Lain tavoitteista tutkimuksen kannalta 17 2.1.1.1. Lainsäädännöllinen kokonaisuus eli yleislaki ja yhdenmukaiset ratkaisuperusteet 17 2.1.1.2. Julkisen luotettavuuden lisääminen 18 2.2. Uuden maakaaren syntyvaiheita 18 2.2.1. Kirjaamisjärjestelmän kehittämistä 18 2.3. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset 21 2.3.1. Kokonaisuudistus 22 3. MAAKAAREN PÄÄSISÄLTÖ JA KESKEISET MUUTOKSET 24 3.1. Määräalan oikeudellinen asema 25 3.2. Määräalasta kiinteistö 25 3.3. Päällekkäistutkinta pois 25 3.4. Viranomaisen selvittämisvelvollisuus 28 3.5. Rekisteritietoja Katkasta 29 3.6. Rekisteritietoja VTJ:stä 30 3.7. Hakemuksen täydentäminen 31 3.8. Kuuleminen 34 3.9. Lepäämään jättäminen 35 3.10. Muita KVO:lle säädettyjä velvollisuuksia 38 3.10.1. Siirto toimivaltaiselle 38 3.10.2. Siirto oikeudenkäyntiin 38 3.10.3. Panttikirjan toimittaminen 38 3.10.4. Ilmoituksien kirjaaminen 39 3.10.5. Ratkaisu viivytyksettä 39 3.10.6. Eläkekiinnityksen poisto 40 3.10.7. Vallintarajoituksia 40 3.10.8. Metsänparannuslainat 41 3.11. Kiinteistön vakuusjärjestelmän selvyys, turvallisuus ja vakuuskohteiden laajentaminen 41 3.11.1. Yhdenmukaista ja yksinkertaista 42 3.11.2. Kiinnitysasian lepäämään jättäminen 43 3.12. Merkintöjä kiinteistönmuodostuksista 44 3.12.1. Lohkominen ja tontinmittaus 44 3.12.2. Selvennyslainhuutoja 45 3.12.3. Halkominen 46 3.12.4. Yhdistäminen 46 4. VAIKUTUKSISTA 47 4.1. Asiakaskysely 47 4.1.1. Analysointi 48 4.2. Viranomaistahon haastattelu 51 4.3. Omia havaintoja 54 4.4. Uudistuksen vaikutuksista rekisterin ylläpitäjän (OM:n) keräämien tietojen perusteella 55 4.4.1. Tilastot kertovat tuloksista 56 4.4.2. KTJ - käyttäjäpäivillä kuultua 60 5. JULKINEN LUOTETTAVUUS JA SEN LISÄÄMINEN 62 5.1. Julkisuus ja julkinen luotettavuus 62 5.1.1. Rekisterin selvyys ja ajantasaisuus 63 5.1.2. Vastuu rekisterimerkinnästä 69 5.1.3. Julkisen luotettavuuden lisääminen 69 6. KIRJAAMISVIRANOMAINEN TULEVAISUUDESSA 70 6.1. Työmäärästä 70 6.2. Kiinteistötietojärjestelmän kehittäminen 70 6.3. Tehtävien siirron arviointia 71 6.4. Omakohtaisia arviointeja 75 7. YHTEENVETO 75 7.1. Asiakaskyselyn tuloksia 76 7.2. Viranomaishaastattelun tuloksia 78 7.3. Ratkaisuista 79 7.4. Selkeä, ajantasainen rekisteri vuonna 2007 80 7.5. Kirjaamisasiat tulevaisuudessa 80 LIITE 1 Asiakastahoon suunnattu kyselylomake 8