Oppimisen tila : tutkimus koulurakennuksen ja sen tilojen yhteydestä pedagogiseen toimintaan

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää koulurakennuksen ja sen tilojen yhteyttä pedagogiseen toimintaan sekä siihen liittyen koulurakennuksen kokemista ja arvioitiin mikä koulurakennuksessa on tärkeää ja mitä haluttaisiin muuttaa, poistaa tai lisätä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja tutkimuksessa hyödynnettiin metodista triangulaatiota. Tutkimukseen osallistui viisi helsinkiläistä ala-astetta. Tutkimusaineisto koostui 15 opettajan yksilöteemahaastatteluista, 233 oppilaan kyselylomakevastauksista, tutkijan observoinnista tutkittavissa kouluissa sekä koulujen esitteistä, pohjapiirustuksista ja valokuvista.Tutkimustehtävä nousee ympäristöpsykologian näkemyksestä, jossa yksilön ja ympäristön suhde on tärkeä monilla tavoin. Tutkimus kiinnittyy teoreettisesti koulurakennuksen perusteisiin ja pedagogisiin lähtökohtiin, tiedonkäsitykseen sekä oppimisprosessin ja opetustapahtuman ominaisuuksiin. Nämä muodostivat perustan analysoidessa tutkimuksen aineistoa.Tutkimustuloksista ilmeni, että arkkitehtonisesti moni-ilmeinen ja mielenkiintoinen koulurakennus koettiin tärkeäksi ja vaikuttavan positiivisesti työskentelyyn. Oppilaat kiinnittivät erityistä huomiota koulutilojen väritykseen ja tilan riittävyyteen. Oma luokkahuone oli edelleen tärkeä opiskelupaikka, 34% oppilaista mainitsi sen koulun kaikista tiloista mieluisammaksi opiskelupaikaksi.Tulosten mukaan pedagogista toimintaa tukevat koulutiloissa järjestelyt, jotka mahdollistavat monipuolisten työskentelymahdollisuuksien käytön. Luokkahuoneessa pitää olla tilaa pulpettien vaihtelevalle ryhmittämiselle, erilaisten työskentelypisteiden järjestämiselle pysyvästi, toiminnalle, liikkumiselle sekä oppilaiden töille ja muille tavaroille. Luokkahuoneen säännölliseen opetusalueeseen tulisi kuulua sekä käytävä- tai aulatilaa että pienryhmähuoneen käyttömahdollisuus. Käytävätilan työskentelypisteeltä vaaditaan kotiluokan välitöntä läheisyyttä, rauhallisuutta ja selkeästi osoitettua aluetta. Usean luokan yhteinen pienryhmätila luokkahuoneen lähellä tukee sekä opetustilanteita että koulutyön muita tarkoituksia kuten kokouksia, materiaalien säilytyspaikkaa ja opettajan työskentelytilaa. Oppiaineista riippumattomilta koulun muilta opetustiloilta vaaditaan monipuolisuutta ja selkeästi funktioituja tiloja. Niin sanottua oppimiskeskusideaa, jossa on erilaisia koko koululle tarkoitettuja toimintapisteitä yhtenäisessä tilassa, ei esitetty tarpeelliseksi tai toimiviksi. Selkeästi funktioidulla tilalla tarkoitetaan sitä, ettei samassa tilassa ole toisiaan häiritseviä työskentelymahdollisuuksia, mikä heikentäisi tilan käyttöarvoa opetuksen tukena. Tilojen monipuolisuuteen kuuluvat erilaiset työskentelymahdollisuudet kuten atk-opetustila, kirjasto ja tilaa pienryhmille, suurryhmille, projekteille, tutkimiselle, leikille jne. Koulurakennuksen tilojen sijoittelulla oli vaikutusta koulutyön muodostumisessa. Solujärjestelmä todettiin hyväksi ja kaikille yhteiset tilat on hyödyllistä sijoittaa koulurakennuksen keskiosaan. Koulurakennuksessa on tärkeää esteettinen ja fysikaalinen miellyttävyys, kotiluokka- ja soluperiaate ja monipuoliset opetustilat. Koulun tiloissa pitäisi olla enemmän pienryhmähuoneita, atk-luokka ja monitoimitila, jossa mahdollisuus suurryhmäopetukseen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää koulutilojen sekä kunnostamisessa että suunnittelussa.Asiasanat: kouluympäristö, oppimisympäristö, koulurakennukse