Suullinen käsittely hallintolainkäytössä.

Tutkielman aiheena on suullinen käsittely hallintolainkäytössä. Tutkimus on lähtökohtaisesti oikeusdogmaattinen, ja sen tarkoituksena on selvittää suullista käsittelyä hallintolainkäytössä, siihen liittyviä säännöksiä sekä tekijöitä, jotka vaikuttavat suulliseen käsittelyyn ja ohjaavat sitä. Tutkimuksessa analysoidaan suulliseen käsittelyyn liittyvää tulkinnanvaraista sääntelyä, tarkastellaan erityisesti virallisperiaatetta, puutteellista kak-siasianosaissuhdetta sekä siitä aiheutuvaa jännitettä virallisperiaatteen ja hallintolainkäyttöviranomaisten puolueettomuusvaatimuksen välillä. Tutkimuksessa tarkastellaan myös muita suullista käsittelyä ohjaavia periaatteita. Tutkimus sisältää myös käytäntöä käsittelevän osion. Tämä osio perustuu Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa tehtyihin haastatteluihin, ja siellä tutkimiini asiakirjoihin. Käytännön tarkastelu kohdistuu suullisten käsittelyjen määrään ja asioihin, joissa suullisia käsittelyjä on järjestetty, sekä suullisen käsittelyn nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin. Merkittävimmät suullista käsittelyä koskevat säännökset sisältyvät hallintolainkäyttölakiin (1996/586). Lain tultua voimaan 1.12.1996 ovat suulliset käsittelyt hallintolainkäyttöviranomaisissa yleistyneet. Lain myötä on Euroopan ihmisoikeussopimukseen tehty suullista käsittelyä koskeva varauma voitu poistaa tietyiltä osin. Suullinen käsittely voidaan toimittaa viranomaisen aloitteesta asian selvittämiseksi tai asianosaisen pyynnöstä, jolloin sillä on erityisesti merkitystä asianosaisen oikeussuojan kannalta. Eniten suullisia käsittelyjä järjestetään asianosaisen pyynnöstä lapsen huos-taanottoa koskevissa asioissa. Vaikka mitään räjähdysmäistä kasvua suullisten käsittelyjen määrässä ei ole tapahtunut, suullisista käsittelyistä on kuitenkin muodostunut osa hallinto-oikeuksien arkipäivää. Suullista käsittelyä alussa kohdannut vastustus on myös kokemuksen myötä vähentynyt hallintotuomioistuimissa. Vaikka suullinen käsittely on kehittynyt ajan myötä, on siinä ja siihen liittyvissä tekijöissä edelleen kehittämisen varaa. Jotta kaikki suullisen käsittelyn tuomat mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä parhaalla tavalla, kehitystyötä on syytä jatkaa sekä oikeudellisen sääntelyn keinoin että prosessikäytäntöjä kehittämällä