Kasvatustieteenopettajien ja opiskelijoiden käsityksiä luokanopettajakoulutuksen tieteellisyydestä Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksella

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen kasvatustieteenopettajien ja laitoksen opiskelijoiden käsityksiä luokanopettajakoulutuksen tieteellisyydestä. Tutkimus on kvalitatiivinen ja siinä on teemahaastateltu laitoksen viittä kasvatustieteenopettajaa ja kahdeksaa opiskelijaa.Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu erilaisista luokanopettajakoulutusta koskevista teemoista. Teemoista johdettiin tutkimusongelmat, joihin etsittiin vastauksia teemahaastattelujen avulla. Viitekehys on jaettu kolmeen osaan: tiedosta ja tieteestä luokanopettajakoulutuksessa, akateeminen luokanopettajakoulutus muutosten keskellä ja luokanopettajakoulutukseen kohdistunutta kritiikkiä ja arviointia. Ensimmäisessä osassa keskitytään pohtimaan mitä tieto ja tieteellinen ajattelu merkitsee opettajalle. Toinen osa selvittää Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen uusimman opetussuunnitelman ja sen perusteet. Kolmas osa esittelee luokanopettajia ja heidän kouluttajiaan paljon puhuttaneet ammattikorkeakoulut sekä kritiikin jota luokanopettajakoulutus on saanut osakseen. Viitekehyksen lopussa on yhteenveto tutkimuksessa käytetyistä keskeisimmistä teorioista.Tutkimuksen empiirinen osuus on toteutettu puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, jotka on rakennettu viitekehyksen pohjalta. Opiskelijoiden haastattelussa antamia vastauksia on verrattu Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kasvatustieteenopettajien käsityksiin tieteellisesti ajattelevasta opettajasta.Tutkimuksen pääongelmia ovat:1) Millainen käsitys opiskelijoilla on tieteellisestä opettajasta?2) Millaisena opiskelija kokee opettajankoulutuksen tieteellisyyden?3) Onko opiskelija saavuttanut ne koulutuksensa tavoitteet, jotka ovat kasvatustieteenopettajien mielestä luokanopettajalle tärkeitä?Tutkimus osoitti, että yliopistossa tapahtuva luokanopettajakoulutus koetaan tarpeelliseksi. Opiskelijoiden tiedonkäsityksen kehittyminen tarvitsee koulutuksessa tapahtuvaa aktiivista ajattelun kehittämistä. Opiskelijoita tulee ohjata oman ajattelun kehittämiseen, jotta he pystyvät vastaamaan tulevaisuudessakin koulumaailmaa koskeviin haasteisiin. Pelkkä paikalla oleminen opinnoissa ei riitä, vaan opiskelijoilta tulee myös vaatia näyttöjä oman ajattelun käytöstä. Tieteellisesti ajattelevan opettajan tulee pystyä jatkuvasti kehittämään itseään ja tutkimaan omaa työtään kriittisesti. Opettajan tulee olla muutosvoima, ei vain suoritustason ammattilainen.Asiasanat: opettajankoulutus - luokanopettajat - Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos, tieteellinen ajattelu, tiede - opettajankoulutus, opettajankoulutus - arviointi, kasvatustiede - opiskel