Mitä, missä, milloin, miten ja miksi : metakognitiivisen tiedon ja taidon esiintyminen peruskoulun kuudesluokkalaisella

Tänä päivänä peruskoulu korostaa ajattelemisen taitoja. Miten niitä opetetaan ja miten niitä hallitaan koulussa? Mitä oppilaat osaavat ja mitä opettajat opettavat?Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää peruskoulun kuudesluokkalaisten metakognitiivsta tietoutta ja taitoa sekä analysoida heidän tiedonkäsittelyään ja sen prosessointia. Lisäksi tutkimuksen yhtenä päämääränä on syventää ymmärrystä oppilaiden tiedonhallinnasta ja heidän taidoistaan käsitellä tietoa, sekä opettajan osuudesta siihen.Tutkimus on toteutettu pääosin laadullisena tutkimuksena ja sitä on täydennetty kvantitatiivisella analysoinnilla.Tutkimus on suoritettu kevään 1995 aikana kolmella Etelä-Hämeessä sijaitsevalla koululla. Tutkimukseen osallistuivat kaikki kuudesluokkalaiset kahdelta koululta sekä kymmenen kuudesluokkalaista yhdeltä isommalta koululta. Kaikkiaan tutkimukseen osallistui 27 kuudesluokkalaista ja kolme opettajaa.Käytetyt menetelmät tutkimuksessa ovat:1. Oppilaiden tiedon käsittelyn testaaminen kolmen erilaisen tehtävän avulla.2. Tutkijan osallistuva observointi tehtävien aikana.3. Opettajien haastattelu teemahaastattelun periaattein.Aineiston keruussa apuna olivat nauhuri ja observointilomakkeet sekä havainnoitsijan muistiinpanot.Tulosten analysointi on tapahtunut pääsääntöisesti tulkinnan ja ymmärtämisen keinoin.Tutkimus osoitti kuudesluokkalaisilla olevan metakognitiivista tietoa ja taitoa vain vähän. Yksilöllisiä eroja esiintyy jonkin verran. Tutkimuksen aikana kävi ilmi, että varsinaisia metakognitiivisia taitoja ei tietoisesti ole opetettu näille oppilaille kovinkaan paljoa. Opettajan osuus näiden taitojen esiintymisessä nousee vahvasti esille, ja näin ollen yksi tutkimuksen päämääristä noussee muita ylemmäksi: opettajan osuus oppilaiden tiedonhallinnan taidoissa. Itsearviointia korostetaan paljon, mutta kyky arvioida omaa toimintaa ja työskentelyä on vain yksi alue metakognitiivisten taitojen tuottamisessa. Myös strategioiden opettamiseen tulisi panostaa entistä enemmän. Oppilaita tulisi ohjata ajattelemaan ja pohtimaan kriittisesti niin omaa työskentelyään kuin tuotoksiaankin, miettimään loppuun asti sitä, mitä ovat tekemässä. Nyt saadut tulokset osoittivat, että varsinainen lopputulos kiinnostaa vain harvoja oppilaita. Suuri osa tyytyy itse prosessiin.Tutkimuksen tulokset antavat aihetta tehokkaan ja taitavan opetuksen pohdinnalle. Ennen kuin pienille oppilaille asetetaan tavoitteita, on syytä miettiä, annetaanko heille myös keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.Asiasanat: metakognitio - koululaiset, lapset - ajattelu, oppiminen, ongelmanratkais