Kuntien tilintarkastuspalvelujen kilpailuttaminen tarjouspyyntöjen valossa tarkasteltuna

Kuntien tilintarkastustoiminta on muuttunut vuoden 1997 jälkeen merkittävästi. Vuoden 1995 kuntalaki (L 365/1995) ja siihen tehdyt säännökset kahden vuoden siirtymäajalla aiheuttivat merkittäviä uudistuksia kuntien tilintarkastukseen. Ennen lakiuudistuksen voimaansaattamista kunnallista tilintarkastusta suorittivat kuntaorganisaatioon kuuluvat luottamushenkilötilintarkastajat kuntien keskusjärjestöihin kuuluvan ammattitilintarkastajan avustamana. Uudistuksen myötä kunnallinen tilintarkastus jaettiin kahteen osaan: auktorisoituun ammattitilintarkastukseen ja kuntien tarkastuslautakuntien johdolla toteutettaviin valtuustotavoitteiden toteutuma-arviointiin. Ammattitilintarkastus muodostui julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajien (JHTT- tarkastajien) auktorisointijärjestelmän kehittämisellä. Kuntien tilintarkastusuudistuksessa toinen merkittävä uudistus oli auktorisoidun tilintarkastuspalvelun eriyttämisestä aiheutunut ulkoistaminen (contracting out). Kuntien tuli jatkossa hankkia tilintarkastuspalvelu kuntaorganisaation ulkopuoliselta auktorisoidulta tilintarkastajalta tai tilintarkastusyhteisöltä. Ulkoistamiseen liittyy olennaisesti lakisääteinen julkisia hankintoja ohjaava kilpailuttamisen velvoite (Laki julkisista hankinnoista 348/2007). Kunnilla on velvoite järjestää tilintarkastus lakisääteisin sisällöin (Kuntalaki 73§) ja lakisääteisin menetelmin (Laki julkisista hankinnoista). Kuitenkaan tarjouspyynnön sisällöstä tai tarkastuspalvelun laadusta tai laajuudesta ei ole lakisääteistä sääntelyä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tehdä selkoa erilaisten kuntien tilintarkastuspalvelujen kilpailuttamisesta tarjouspyyntöjen antaman informaation valossa tarkasteltuna. Tutkimuksen empiirinen aineisto muodostui 41 eri kunnan tarjouspyynnöistä. Tarjouspyyntöjen sisältö on analysoitu eri aihepiirien mukaan ja tarjouspyynnöistä on luotu kokonaiskuva miten kunnat ovat kilpailuttaneet tilintarkastuspalveluja uutta tilintarkastuskautta varten. Tarjouspyyntöjen vertailu toi esille sen havainnon, ettei kuntien tilintarkastuspalveluiden määrälle oli asettunut yhtenäistä linjaa, vaan tarkastuspalvelun laajuus vaihtelee kunnittain. Myös kuntien kilpailuttamiskriteereissä oli suuria eroja. Tilintarkastuspalvelun hinta oli tärkein tarjouspyynnöissä ilmoitettu valintakriteeri, mutta tarjouspyynnöissä oli esitetty myös lukuisia muita tilintarkastuspalvelun laatukriteereitä. Myös tarjouspyyntöjen sisältämät ennakkoehdot palvelusopimuksen pituudesta vaihtelivat kuntakohtaisesti lakimuutoksen vapauttaessa palvelusopimuksen pituutta. Hintojen esittämisestä löytyi erilaisia variaatioita. Tarjouspyynnöt ovat kuntakohtaisesti yksilöityjä, mikä kertoo kuntien vaihtelevista näkemyksistä lakisääteistä tilintarkastuspalvelua kohtaan. Asiasanat: tilintarkastus, kilpailuttaminen, kunta, päämies-agentti- mall