VANHUSLÄHTÖISYYDESTÄ ASIAKASLÄHTÖISYYTEEN - sisällönanalyysi gerontologisen hoitotyön oppikirjoista

Asiakaslähtöisyys käsitteenä sosiaali- ja terveydenhuollossa voidaan käsittää synonyymina hyvällehoidolle ja palvelulle. Asiakaslähtöisyyden perusta on ihmisarvon kunnioittamisessa ja ihmisestä välittämisessä. Väestön ikääntyminen asettaa haasteita sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteille ja kestävyydelle. Tuotantolähtöiset prosessit hankaloittavat asiakkaan osallisuutta, asiantuntijoiden ja ammattilaisten osaamisen joustavaa hyödyntämistä. Asiakaslähtöisyyden velvoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ovat lainsäädännössä ja sen toteutumista tuetaan valtakunnallisten kehittämisohjelmien avulla. Tutkielman tarkoituksena on kuvata, miten asiakaslähtöisyys ilmenee kahdessa suomalaisessa gerontologisen hoitotyön oppikirjassa, jotka on julkaistu eri vuosikymmenillä. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, miten asiakaslähtöisyyden ilmeneminen oppikirjoissa on muuttunut ajan kuluessa. Tutkimusaineisto koostuu kahdesta gerontologisen hoitotyön oppikirjasta, joiden julkaisuvuodet ovat 1999 ja 2009. Asiakaslähtöisyyttä tarkastellaan sosiaali- ja terveydenhuollon kontekstissa, koska ikääntyneille suunnatut palvelut ja hoito sisältyvät tähän järjestelmään. Asiakaslähtöisyys ilmentyi uudemmassa oppikirjassa moniulotteisena. Asiakaslähtöisyydelle löydettiin toiminnan taustavaatimukset, edellytyksien, edistävien, vaarantavien ja vaikuttavuuden ulottuvuudet. Aikaisemmin julkaistussa oppikirjassa asiakaslähtöisyys näyttäytyi vanhuslähtöisyytenä laaja-alaisen vanhuskuvan, vahvistavien ja estävien tekijöiden ulottuvuuksina. Molemmat oppikirjat pohjautuvat tutkittuun tietoon ja niiden sisällöstä esille tulleet asiakaslähtöisyyden ulottuvuudet olivat pitkälti yhdenmukaisia. Molemmissa oppikirjoissa korostui perhehoitotieteellinen lähestymistapa. Merkittävin muutos asiakaslähtöisyyden ilmenemisessä liittyy käsitteeseen ikääntyneestä ihmisestä. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää asiakaslähtöisen ajattelun ja toimintatapojen korostamisessa sosiaali- ja terveydenhuollon alalle ammattiin opiskelevien opetuksessa sekä alan ammateissa työskentelevien täydennyskoulutuksessa. Tuloksia voidaan lisäksi hyödyntää laajemmin ikääntyvien sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä sekä johtamisessa. Asiakaslähtöisten toimintatapojen todellisten käytänteiden tulisi laajentua koskemaan myös niitä ikääntyneitä ihmisiä, jotka eivät vielä ole tuen ja avun tarpeessa tai palveluiden käyttäjiä. Ikääntyneiden mahdollisuudet osallistumiseen, aitoon osallisuuteen ja päätöksentekoon tulee huomioida laajemmin yhteiskunnallisessa suunnittelussa heitä koskevissa asioissa jo varhaisessa vaiheessa ennakoivasti. Asiasanat:Asiasanat: vanhus, ikääntynyt, vanhuslähtöisyys, asiakaslähtöisyys, oppikirj