ISIEN OSALLISTUMISEN KOKEMUKSIA MONIALAISISSA NEUVOLAPALVELUISSA

Tutkielman tarkoituksena on kuvata isien osallistumisen kokemuksia monialaisissa neuvolapalveluissa. Tutkimusaineisto kerättiin kuudelta (N=6) vapaaehtoisesti tutkimukseen osallistuneelta neuvolaikäisen lapsen isältä. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen. Tutkimustehtäviä olivat: mitä ovat isien osallistumisen tavat neuvolapalveluissa, mitä kokemuksia isillä on osallistumisestaan ja mitkä tekijät ovat edistäneet tai estäneet isien osallistumista. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin avointa haastattelua. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Isien osallistuminen neuvolapalveluissa ilmenee kolmella tasolla. Osallistuminen on henkilökohtaista toimimista perheen asioiden hoitamisessa, passiivista mukanaolemista tai poissaolemista perheen asioiden hoidosta. Aktiivisimmillaan isät toimivat vastaanotolla hakiessaan tukea vastuun kantamiseen perheestä ja tuovat esille perheen kokemuksia tilanteestaan. Poissaoleminen on konkreettista tapaamisista pois jäämistä tai tietämättömyyttä lapsen arjesta tai tehdyistä päätöksistä. Isät kuvasivat kokemuksiaan osallistumisestaan neuvolapalveluissa kokemuksina kohdatusta ammattilaisesta, kohdatuksi tulemisesta, osallistumisen mahdollistumisesta ja tuen saamisesta, sekä kokemuksina neuvolapalveluiden tarpeellisuudesta. Isät olivat toisinaan tulleet hyvin vastaanotetuiksi ja saivat osallistua haluamallaan tavalla. Isät kuvasivat myös tilanteita, joissa olivat kokeneet, ettei heitä kuultu eikä nähty sekä tilanteita joissa perheelle suunnattu apu ei ollut toiminut toivotulla tavalla. Myönteisesti suhtautuvilla isillä oli odotuksia neuvolapalveluita kohtaan tiedon, avun ja palveluiden saamiseen liittyen. Osalla isistä oli vähäisesti odotuksia palveluita kohtaan ja joillakin jopa vastenmielisyyden kokemuksia. Isien osallistumista edistävät myönteinen ammatillinen suhde, osallistumista tukevat olosuhteet ja isän vahva motivaatio. Osallistumista estävät osallistumista vaikeuttavat olosuhteet ja isien vähäinen motivaatio osallistumiseen. Monialaisia neuvolapalveluita tulee kehittää isälähtöisesti isiä kuullen ja heidät empaattisesti kohdaten. Ammattilaisten taitoja kohdata isät tulee edelleen vahvistaa. Isien ja ammattilaisten välisessä viestinnässä ilmeneviä eroavaisuuksia on syytä edelleen tutkia. Myös isille suunnattuja interventioita on tarpeen tutkia ja kehittää. Asiasanat:osallistuminen, isät, lapsiperheet, neuvola, monialainen, moniammatilline