Tack vare fel lär man sig - Felanalys av finskspråkiga gymnasisters uppsatser i Parkano och Jakobstad

Pro gradu -tutkielmassani tutkin, millaisia virheitä suomenkieliset lukiolaiset tekevät ruotsin kielen aineissa. Tutkimuskohteeksi olen valinnut 20 lukiolaisten kirjoittamaa ruotsin ainetta niin kaksikieliseltä paikkakunnalta Pietarsaaresta kuin yksikieliseltä paikkakunnalta Parkanosta. Tutkin myös, vaikuttaako paikkakunnan kaksikielisyys kielenoppimiseen eli onko kaksikieliseltä paikkakunnalta tulevilla opiskelijoilla parempi ruotsin kielen taito kuin opiskelijoilla, jotka tulevat yksikielisesti suomenkieliseltä paikkakunnalta, ja miten esimerkiksi virheiden määrä eroaa valituilla paikkakunnilla. Vertaan siis paikkakuntia toisiinsa ja nostan esille mahdolliset virheet ja kommentoin niitä. Analysoin opiskelijoiden tekemiä virheitä ja selvitän, ovatko jotkin kielioppiasiat opiskelijoille erityisen vaikeita materiaalin perusteella. Nostan myös esille kaikki opiskelijoiden tekemät tyypillisimmät virheet ja otan kantaa siihen, millaisia opiskelijoiden kirjoittamat aineet ovat yleisesti ottaen. Metodina käytän Antti J. Pitkäsen (1980) virheanalyysia. Analysoin aineista neljä erilaista virhetyyppiä: ortografisia, morfologisia, syntaktisia ja leksikaalis-semanttisia virheitä. Annan esimerkkejä opiskelijoiden tekemistä virheistä ja kommentoin niitä. Analysoin virheitä niin kvalitatiivisesti kuin kvantitatiivisestikin. Kvalitatiivinen puoli pitää sisällään eri virhetyyppien analysoinnin. Selvitän, esiintyykö joitain virhetyyppejä muita enemmän. Kvalitatiivinen puoli sisältää virheiden lukumäärän kaiken kaikkiaan mutta myös erikseen eri kategorioissa. Havainnollistan virheiden jakautumista myös erilaisten taulukoiden avulla. Käsittelen tutkielmassani myös prosessoitavuusteoriaa, jonka metodina virheanalyysia käytetään. Teoria pitää sisällään prosessoitavuushierarkian, johon kuuluu viisi eri tasoa, joille kielenoppijat voidaan luokitella osaamisen mukaan. Tutkiessani aineita käy ilmi, että paikkakunnan kaksikielisyys näyttää vaikuttavan kielenoppimiseen. Opiskelijat Pietarsaaressa tekevät vähemmän virheitä kuin opiskelijat Parkanossa. Toisaalta molemmilla paikkakunnilla tehdään myös hyvin erilaisia virheitä. Pietarsaaren lukion opiskelijoilla näyttää joka tapauksessa olevan parempi ruotsin kielen taito kuin Parkanon lukion opiskelijoilla. Huomioitavaa ja tutkimuksen lopputuloksista ilmenevää on kuitenkin se, ettei virheanalyysin ja prosessoitavuusteorian avulla voi sataprosenttisesti todeta, kuinka pitkälle kielenoppija on päässyt kielenoppimisessa ja millä tasolla hän on prosessoitavuushierarkiassa. Asiasanat:felanalys, processbarhetsteori, processbarhetshierarki, språkinlärning, språklig milj