Kahden kaunokirjallisuuden verkkolukupiirin keskustelujen sisällönanalyysi

Suomessa lukupiirien historia alkaa 1700-luvulta ja nykyisin niiden suosio on kasvussa. Tämän tutkielman aiheena ovat verkkolukupiirit. Tutkimusongelma koostuu seuraavista viidestä tutkimuskysymyksestä: 1. Miten verkkolukupiirien keskustelujen puheenvuorot jakautuvat miesten ja naisten, sekä vetäjien ja osallistujien osalta? 2. Millaista sosiaalista vuorovaikutusta keskusteluissa esiintyy? 3. Mistä aiheista verkkolukupiireissä keskustellaan? 4. Mitkä teemat nousevat keskusteluissa erityisesti esille? 5. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä on kirjaston ylläpitämän ja sanomalehden ylläpitämän verkkolukupiirin välillä? Niiden avulla on tarkoitus selvittää verkkolukupiirien keskusteluissa esiintyviä aiheita ja keskustelujen rakennetta verkkolukupiirien jäsenten sukupuolen, roolin ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta sisällönanalyysin avulla, sekä verrata keskenään kirjaston ja sanomalehden ylläpitämää verkkolukupiiriä. Tutkimusaineisto koostuu kahden aikuisille suunnatun kaunokirjallisuuteen keskittyvän verkkolukupiirin, Hyvinkään kirjaston verkkolukupiirin ja Helsingin Sanomien verkkolukupiirin, keskusteluista. Verkkolukupiirien keskusteluissa käsitellyt aiheet vaihtelivat keskusteluittain, mutta samoja tai samankaltaisia kirjoja käsittelevissä keskusteluissa nousi esille samoja asioita. Kaikkein eniten verkkolukupiirien keskusteluissa esiintyneitä aiheita olivat kirjan aihe, henkilöhahmot, juoni, lukukokemus ja muoto. Yleisin sosiaalisen vuorovaikutuksen muoto taas oli oman mielipiteen kertominen. Suurin osa puheenvuoroista oli naispuolisten verkkolukupiirin osallistujien kirjoittamia, mutta keskusteluissa sukupuolten välillä ei ilmennyt erityisen suuria eroja. Erityisesti vetäjille tyypillinen sosiaalisen vuorovaikutuksen muoto oli kysymysten esittäminen keskustelun herättämiseksi. Asiasanat: kaunokirjallisuus, kirjallisuuspiirit, lukupiirit, sisällönanalyysi, verkkolukupiiri