KOULUKIUSAAMINEN OSANA KOULUTURVATTOMUUTTA - OPPILAIDEN JA HUOLTAJIEN KOKEMUKSIA KOULUTURVALLISUUDESTA KOULUKIUSAAMISEEN LIITTYEN

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia oppilaiden ja huoltajien näkökulmia koulujen turvallisuudesta ja turvattomuudesta koulukiusaamiseen liittyen. Oppilaiden näkökulmia kartoitettiin erilaisten koettujen kiusaamismuotojen kautta ja huoltajien näkökulmia lähestyttiin koulun turvallisuudessa koettujen puutteiden kautta. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen, ja aineisto on analysoitu teorialähtöisesti sisällönanalyysillä. Oppilaiden osalta tutkimuksen aineisto on kerätty eräässä tamperelaisessa koulussa lukuvuonna 2009–2010 teetetyn turvallisuuskyselyn ohessa. Oppilaat saivat kirjoittaa turvallisesta koulusta narratiivien muodossa. Huoltajien vastaukset on kerätty Tampereen kaupungin tietotuotannon ja laadunarvioinnin yksikön toimesta. Kyselyn teemat ja niiden sisällöt perustuvat vuonna 2009 vanhempainyhdistyksille suunnattuun kyselyyn "Mistä tekijöistä koulun turvallisuus muodostuu?". Kyselystä valitsin huoltajien avoimet vastaukset, jotka liittyvät koulukiusaamiseen. Tutkimuksen tulosten tarkoituksena ei ollut löytää yhtä päätulosta, vaan pyrkiä kuvaamaan oppilaiden ja huoltajien määrittelemiä kehittämiskohteita koulun toiminnassa. Tutkimuksen merkittävin kehittämiskohde löytyi välitunneista ja niiden valvonnasta. Huoltajat kokivat välituntivalvonnan erittäin tärkeäksi, mutta samalla myös riittämättömäksi johtuen valvojien vähäisestä määrästä. Vertailin huoltajien kokemuksia myös opettajien kokemuksiin. Opettajat kokivat myös välituntivalvonnan erittäin tärkeäksi, mutta samalla hyvin hoidetuksi. Oppilaat kokivat välituntien valvonnassa olevan parannettavaa, koska suuri osa kiusaamisesta tapahtuu juuri välitunneilla. Välituntivalvonnan lisäksi oppilaat toivoivat enemmän yhteisöllisyyttä, yksilön oman rauhan kunnioittamista sekä luotettavien aikuisten läsnäoloa. Huoltajat kokivat välituntivalvonnan lisäksi, että kouluilta puuttuvat yhtenäiset toimintatavat koulukiusaamisen hoidossa. Vanhempien kokemusten perusteella osa opettajista vältteli koulukiusaamistapauksiin puuttumista tai vähätteli kiusaamistapahtumaa. Lisäksi koulun ja kodin välistä yhteydenpitoa toivottiin parannettavan etenkin kiusaamistapausten selvittämisessä. Vanhemmat ilmaisivat myös huolensa oppilashuollon vähäisistä resursseista. Terveydenhoitajat ovat paikalla vain muutamana päivänä viikossa, ja esimerkiksi koulupsykologille on viikkojen tai kuukausien jonot. Asiasanat:koulukiusaaminen, koulun turvallisuus, turvallisuus, turvattomuu