Työttömien valikoituminen työvoiman palvelukeskuksen asiakkuuteen

Tutkimuksen aiheena on työttömien valikoituminen työvoiman palvelukeskuksen (TYP) asiakkuuteen eräällä paikkakunnalla. Työvoiman palvelukeskuksen palvelut on tarkoitettu pitkään työttömänä olleille ja moniammatillista tukea tarvitseville. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miksi osan työttömistä kohdalla asiakkuus TYP:ssa ei käynnisty ensimmäisen arviointikäynnin jälkeen. Tutkimuksessa on analysoitu työvoiman palvelukeskuksen työntekijöiden tekemiä kirjallisia kuvauksia, miksi asiakkuus ei käynnisty ja mihin asiakas on ensiarviointikäynnin jälkeen ohjattu. Tutkimusaihetta lähestytään siitä näkökulmasta, miten hyvinvointipalveluja tuottavat organisaatiot valikoivat asiakkaansa ja millaisia vaikutusmahdollisuuksia työntekijöillä ja asiakkailla itsellään on asiakkuuden alkamiseen. Tutkimuksessa esitellään myös aktivointipolitiikkaa ja siihen liittyvää keskustelua. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu sosiaalisen konstruktionismin tapaan tarkastella maailmaa vuorovaikutuksessa ja kielessä rakentuvana. Tutkimuksessa on sovellettu etnometodologiaan pohjautuvaa kategorioiden ja selontekojen analyysia. Tavoitteena on selvittää millaisia selontekoja työntekijät antavat asiakkuuden alkamattomuudelle ja millaisia kategorioita ei-asiakkaaksi valikoituvista työttömistä muodostuu. Tekstejä tarkastellaan tietyssä institutionaalisessa kontekstissa rakentuneina ja tietylle kohdeyleisölle tarkoitettuina. Tutkimuksen päätuloksena on, että asiakkuuden alkamattomuutta käsittelevät selonteot ovat monimuotoisia ja myös keskenään vastakkaisia. Osassa selontekoja avoimien työmarkkinoiden tai myös tuettujen työmarkkinoiden nähdään olevan hyvin kaukana asiakkaan tilanteesta. Asiakkaan muut ongelmat määrittävät sitä, mitä palvelua asiakkaan tilanteessa pidetään ensisijaisena. Asiakkuuden alkamattomuutta perustellaan TYP-palvelun tavoitteilla ja tarjolla olevilla palveluilla. Osa asiakkaista kategorisoituu selvän suunnitelman omaaviksi tai ”liian hyviksi” asiakkaiksi, joiden taidot ja motivaatio ovat kohdallaan tai ratkaisu työllistymiseen ja eteenpäin menoon on jo löytynyt arviointikäynnille tultaessa. Myös asiakkaan haluttomuus osallistua TYP:n tarjoamiin palveluihin on yleinen perustelu asiakkuuden alkamattomuudelle. Selonteoista välittyy pyrkimys asiakkaan yksilöllisen tilanteen huomioimiseen ja ratkaisujen hakemiseen enemmän kuin aktivointitoimien velvoittavuuden korostaminen.