Jatkuvasti palataan nollapisteeseen.Tutkielma päihdeammattilaisten näkemyksistä pakkohoidollista ja pakkohoidotonta järjestelmää kohtaan.

Sosiaalityön oppiaineeseen laatimassani pro gradu -tutkielmassa käsittelen riskiä, joka on viimeisinä vuosikymmeninä herättänyt yhteiskunnallista keskustelua monitahoisuudellaan. Pohjoismaisissa yhteiskunnissa raskaus yhdistettynä päihteidenkäyttöön luo laaja-alaisen riskin, joka herättää voimakkaita tunteita niin yksilötasolla, kuin yhteiskunnallisessakin keskustelussa. Suomessa syntyy uusimpien tutkimusten mukaan vuosittain noin 600 lasta, joiden diagnosoidaan vaurioituneen eritasoisesti raskauden aikana alkoholin tai muiden päihteiden käytön seurauksena. Päihteille altistuneita sikiöitä arvioidaan olevan yli 3000 vuosittain. Tutkimuksessa nostan esiin raskaana olevien päihteidenkäyttäjien muodostaman riskin riskiyhteiskunnan näkökulmasta ja esittelen aiemmissa tutkimuksissa sekä yhteiskunnassa käytyä eettistä keskustelua. Tutkimuksellani pyrin löytämään vastauksia siihen, millaisina ammattilaiset näkevät itsensä, sikiön ja äidin toimiessaan pakkohoidottomassa tai pakkohoidollisessa järjestelmässä. Kiinnitin huomiota siihen, miten päihdealan ammattilaiset kokevat pakkohoidollisen tai pakkohoidottoman järjestelmän. Aineistonkeruumetodina tutkielmassa käytin eläytymismenetelmää, jolla tarkoitetaan pienimuotoisten ja yksinkertaisten esseiden kirjoittamista, joissa vastaaja mielikuvitustaan käyttäen joko jatkaa kehyskertomuksessa esitettyä tarinaa taikka kuvaa kertomuksessa esitetyn tilanteen aikaisempia tai tulevia vaiheita. Tutkielman aineistonkeruu suoritettiin sähköpostitse ja vastauksia kertyi yhteensä kymmenen kertomusparia. Kyselyyn vastanneet päihdealan ammattilaiset työskentelevät päihteisiin erikoistuneessa lastensuojelulaitoksessa keskisuuressa suomalaisessa kaupungissa, jossa päihdepalveluita on järjestetty kattavasti. Yksikössä työskentelee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Kategoria-analyysin avulla teksteistä muodostui pakkohoidottoman ja pakkohoidollisen järjestelmien alle kolme kategoriaa. Pakkohoidottoman järjestelmän alakategorioiksi muodostui turvattoman sikiön, huolta tuottavan odottajan sekä huolestuneen työntekijän kategoriat. Pakkohoidollisessa järjestelmässä paikantuneet kategoriat olivat pelastettavan sikiön, odottaja-addiktin sekä mukana kulkevan työntekijän kategoriat. Olennaisena tutkimustuloksena on työntekijöiden kokema emotionaalinen kuorma ja kokemus siitä, ettei nykyisillä toimenpiteillä voida auttaa kaikkia raskaana olevia päihteidenkäyttäjiä. Tutkimuksen tärkein johtopäätelmä on, että päihdealan ammattilaiset näkevät pakkohoidon viimesijaisena toimenpiteenä ja raskasta harkintaa käyttäen tarpeelliseksi. Tuloksien valossa jatkotutkimusta olisi olennaista suunnata siihen, millaisena työkaluna pakkohoito voisi ammattilaisille toimia sekä siihen millaisin toimenpitein päihdealan ammattilaisten emotionaalista kuormaa voitaisiin vähentää Asiasanat:päihde, raskaus, sikiö, riski, ammattilainen, pakkohoit