Kansainvälinen talousliberalismi ja valtiosäännön perusperiaatteet - Uuden taloudellisen konstituution legitimiteetti Suomessa

Tutkimuksessa tarkastellaan taloudellisen globalisaation vaikutuksen suomalaiseen taloudelliseen konstituutioon valtiosäännön perusperiaatteiden näkökulmasta, ja sitä, mikä on modernin taloudellisen konstituution legitimaatio ja justifikaatio Suomessa. Tutkimusongelmaa lähestytään oikeuden yhteiskuntatieteellisella analyysillä ja tutkimuksessa käytetään metodista yhdistelmämallia: Tutkimuksen osakysymyksiä ratkaistessa kyseeseen tulee niin oikeusdogmaattinen kuin oikeuden empiirinen tutkiminen. Tutkimuksesa tarkastellaan valtiosäännön muodollisen ja aineellisen legitimiteetin perusteita, ja kansallisen oikeuden legitimiteettiä tarkastellaan kolmen eri legitimiteettiehdon pohjalta: valtiosäännön legaliteetti, vaikuttavuus ja yleinen hyväksyttävyys. Esille nousee, että esimerkiksi kansainvälisen talousoikeuden normeihin sitoutumisessa, oikeustaloustieteellisessä lainvalmistelussa ja taloudellisten konstituution vaikuttavuudessa on kaikissa valtiosääntökritiikille alttiita piirteitä. Tutkimuksen tärkeimmät tulokset liittyvät legaliteettiehdon kohdalla demokratiaperiaatteen toteutumiseen lainsäädännössä, sekä yleiseen hyväksyttävyyteen. Tutkimuksessa viitataan mielipidekyselyihin ja asennetutkimuksiin, joiden perusteella suomalaiset kokevat, että kansalaisten vaikutusmahdollisuudet päätöksenteossa pieniksi, että talouden ehdoilla toimitaan liian usein, ja että valtiolla tulisi olla aktiivisempi rooli kansalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Johtopäätöksissä pohditaan, valtiosäännön legitimiteetin vahvistamista demokratiaperiaatteen ja taloudellisten, sosiaalisten ja sivistykselliset perusoikeuksien kehittämisen avulla. Tutkimuksen lopussa kysytään myös, millaisia haasteita kansainvälisen taloudellisen sääntelyn legitimiteetti kohtaa globaalissa toimintaympäristössä