Kiusaamiseen puuttuminen tyttöjen ryhmäkäyttäytymisessä

Tutkimuksen kohteena on yläasteikäisten tyttöjen kiusaamiseen puuttuminen ryhmäkäyttäytymisessä. Tutkimuksessa haetaan vastauksia kysymykseen: Miksi tytöt eivät puutu kiusaamiseen? Tavoitteena ei ole löytää tilastollisia yleistyksiä vaan lisätä ymmärrystä kiusaamisesta. Tutkimuksessa keskitytään ryhmädynaamisiin tekijöihin, esimerkiksi miten sosiaalinen asema ja tyttöjen väliset suhteet vaikuttavat tyttöjen selityksiin. Tutkimuksen aineistona on 42 eläytymismenetelmällä kerättyä kirjoitelmaa Pirkanmaalaisen yläasteen 7-9 –luokkalaisilta tytöiltä. Eläytymismenetelmässä on yleensä kaksi tai useampia kehyskertomuksia ja vastaajat jatkavat niitä ohjeistuksen mukaan. Tässä tutkimuksessa oli kaksi samanlaista, lyhyttä kehyskertomusta ja ne erosivat ainoastaan tutkittavan aiheen osalta. Ensimmäisessä ohjeistettiin puuttumaan kertomuksessa mainittuun kiusaamiseen ja toisessa ohjeistettiin olemaan puuttumatta kiusaamiseen. Eläytymismenetelmä sopii asenteiden ja mielikuvien tutkimiseen. Tutkimus on laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemoittelua. Tutkimuksen ensimmäisessä analyysissä aineisto luokiteltiin teemoittelemalla tyttöjen antamien selitysten pohjalta. Analyysin toisessa vaiheessa keskityttiin kahteen teemoittelussa nousseeseen havaintoon. Ensinnäkin oli kehyskertomuksen vaikutus vastaukseen. Vastaajat halusivat noudattaa kehyskertomuksen ohjetta puuttua tai olla puuttumatta kiusaamiseen ja toisinaan se näytti olevan vastoin heidän periaatteitaan. Se ohjasi vastaajia selittelemään ja puolustelemaan käyttäytymistä, erityisesti siinä tapauksessa, että kehyskertomus oli ohjeistanut heidät olemaan puuttumatta kiusaamiseen. Toinen mielenkiintoinen havainto oli se, miten vastaajat tulkitsivat ja selittivät kiusaamista sekä omaa ja toisten toimintaa. Tämän tutkimiseen käytettiin attribuutioteoriaa. Tämän tutkimuksen mukaan sosiaaliset suhteet vaikuttavat siihen, miten herkästi kiusaamiseen puututaan. Kaveria autetaan ja toisaalta kaverisuhde suojaa kiusaamiselta. Korkea sosiaalinen status suojaa kiusaamiselta ja antaa sosiaalista valtaa. Sosiaalisesti korkeassa asemassa olevalla on varaa puuttua kiusaamiseen mutta toisaalta aseman tuoma valta saattaa ohjata vallan väärinkäyttöön eli kiusaamiseen. Yleisin selitys puuttumattomuudelle oli pelko siitä, että tulee itse kiusatuksi. Puuttumattomuutta puolusteltiin mm. sillä, että kiusattu on itse syyllinen kiusaamiseen tai vastuu puuttumisesta ei kuulu itselle. Asiasanat: Kiusaaminen, tytöt, ryhmädynamiikka, eläytymismenetelmä, teemoittelu, attribuutioteoria, sosiaalipsykologi