Perusopetuksen järjestäjän ja rehtoreiden suhteet jaetun johtamisen näkökulmasta

Tässä tutkimuksessa on pohdittu perusopetuksen rehtoreiden ja opetuksen järjestäjän välisiä suhteita jaetun johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös suomalaista opetushallintoa, rehtorin työtä ja sen muutoksia sekä jaetun johtajuuden haasteita ja mahdollisuuksia opetushallinnossa. Tutkimuksen kohdeorganisaatio on Nokian kaupungin opetushallinto. Tutkimusmenetelmänä on ollut teemahaastattelu. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu seitsemästä asiantuntijahaastattelusta. Tutkimusta varten haastateltiin viisi peruskoulun rehtoria, koulutoimenjohtaja sekä kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja. Haastattelukysymykset käsittelivät mm. opetuksen järjestäjän ja rehtoreiden välisiä suhteita, rehtorin profession haasteita, rehtorin työn vetovoimaisuutta sekä jaetun johtajuuden käytänteitä. Johtajuuteen on perinteisesti suhtauduttu siitä näkökulmasta, että johtaminen on johtajan toimintaa, ajatuksia ja käyttäytymistä johdettaviaan kohtaan. Jaettu johtaminen tarjoaa uuden näkökulman johtajuuteen tarkastellen sitä dynaamisena ja interaktiivisena prosessina, jossa ryhmän tai organisaation jäsenet yhdessä tehden saavuttavat yhteisen tavoitteen. Jaetussa johtajuudessa johtajuus ei ole sidoksissa titteleihin tai organisatoriseen asemaan vaan yksilöiden ominaisuuksiin ja kykyyn vaikuttaa työtovereihinsa. Juuri yksilöiden mukana organisaatioihin saadaan ainutlaatuista osaamista, tietoa ja näkökulmia. Yleisenä trendinä on nähtävissä rehtoreiden vastuun ja työtehtävien voimakas lisääntyminen. Samaan aikaan resurssit pysyvät samana tai jopa vähenevät. Mm. tiimien ja johtoryhmien vastuun lisääminen edesauttaa rehtorin työssäjaksamista ja pitää työmäärää inhimillisenä. Vastuun ja johtamisen jakamisesta huolimatta rehtorin asema säilyy silti erittäin vahvana. Opetuksen järjestäjä voi tukea rehtoreitaan tarjoamalla muun muassa työnohjausta ja mentorointia. Nokialaisten rehtoreiden haastatteluissa korostui myös omaehtoisen vertaistuen eli rehtoriverkostojen merkitys työssäjaksamiselle. Asiasanat:Jaettu johtaminen, opetuksen järjestäjä, opetushallinto, perusopetus, rehtor