Diskurssianalyyttinen tutkimus palvelusuunnitelman merkityksistä aikuisten kanssa tehtävässä sosiaalityössä

Pro gradu-tutkielmassani tutkimuskohteena ovat aikuisten kanssa tehtävässä sosiaalityössä laadittavat palvelusuunnitelmat. Palvelusuunnitelmia tehdään sosiaalitoimistoissa tällä hetkellä erityisesti nuorille aikuisille, joilla ei ole ammatillista tutkintoa, koulutusta tai ovat työttömänä. Palvelusuunnitelmat ovat sosiaalityön oma työväline. Tutkielmassa on olennaista pohtia eri lähtökohtia, jotka vaikuttavat palvelusuunnitelmien tekemiseen. Keskeistä on, mitä merkityksiä sosiaalityöntekijät tuottavat puheessaan palvelusuunnitelmille. Tutkielman aineistona ovat Tampereen kaupungin sosiaalityöntekijöiden ja yhden Ylöjärven kaupungin sosiaalityöntekijän nauhoitetut haastattelut. Tarkempana aineistonkeruutapana on puolistrukturoitu teemahaastattelu. Tutkielmassa ollaan kiinnostuneita siitä, tehdäänkö palvelusuunnitelmia asiakaslähtöisesti, sosiaalityön ammatillisista lähtökohdista vai vaikuttaako niiden laadintaan yhteiskunnan tavoite aktivoida nuoret aikuiset vastuullisiksi toimijoiksi yhteiskunnassa tai organisaation vaatimukset ja ohjeet palvelusuunnitelmien laadinnassa. Keskeistä on, painottuuko palvelusuunnitelmien laadinnassa organisaatio- ja järjestelmälähtöinen vai asiakaslähtöinen lähestymistapa. Tutkielman teoriaosuus rakentuu neljästä tasosta. Tutkielmani laajimpana teoreettisena kehyksenä on aktivointipolitiikka ja sen määrittely työvoimapolitiikan ja sosiaalihuollon näkökulmasta sekä siihen liittyvä yhteiskunnallinen keskustelu. Toiseksi avaan nuorten aktivointiin ja suunnitelmiin liittyviä tavoitteita, joiden tarkoitus on edistää erityisesti nuorten alle 25-vuotiaiden aikuisten työllistymistä ja ehkäistä aktivoinnin keinoin syrjäytymistä. Kolmannelle tasolle asettuvat sosiaalihuollon organisaation ohjeiden, käytäntöjen ja tavoitteiden vaikutus asiakastyöhön sekä suunnitelmien laadintaan, sekä sosiaalityön ammattiin liittyvät tavoitteet. Viimeiselle käytännöntasolle sijoittuu palvelusuunnitelmien laadinta sosiaalityössä. Tutkielman tarkemmat tutkimuskysymykset ovat: Millaisena työvälineenä sosiaalityöntekijät merkityksellistävät palvelusuunnitelmat osana nuorten aikuisten kanssa tehtävää sosiaalityötä? Miten palvelusuunnitelmia rakentavat merkityksellistämisen tavat, neljä aineistosta noussutta keskeistä diskurssia, ovat aineistossa suhteessa toisiinsa? Tutkielman laajin metodologinen viitekehys on sosiaalinen konstruktionismi. Käsitän tiedon ja todellisuuden konstruktionistisen käsityksen mukaisesti sosiaalisessa kanssakäymisessä ja puheessa rakentuvana. Tarkempi aineiston analyysitapa on diskurssianalyysi, joka soveltuu kielen merkitysten analyysiin. Toimijat, haastattelemani sosiaalityöntekijät, tuottavat vuorovaikutuksessaan merkityksiä palvelusuunnitelmista. Merkitystenantoihin vaikuttaa eri reunaehdot, kuten organisaation, yhteiskunnan, sosiaalityön ammatillisuuden ja asiakkaiden tavoitteet työlle. Analyysiosiossa avaan neljää keskeisimmäksi noussutta diskurssia. Nämä neljä tutkielmaani valikoitunutta diskurssia olen nimennyt seuraavasti: ammatillisuus-, asiakaslähtöisyys-, aktivointi-, ja organisatorinen -diskursseiksi. Tulosten mukaan palvelusuunnitelmien merkityskokonaisuutta tuotetaan selkeimmin näistä diskursseista käsin. Analyysin toisessa osiossa tuon esiin, miten diskurssit ovat aineistossa suhteessa toisiinsa ja valitsemiani diskurssijännitepareja. Palvelusuunnitelmista tuotetaan tutkielman teoriaosuudessa avattujen lähtökohtien mukaista puhetta ja ne saavat moninaisia merkityksiä. Avainsanat: Palvelusuunnitelma, aktivointi, syrjäytyminen, organisaatiolähtöisyys, asiakaslähtöisyys, sosiaalityön ammatillisuus, sosiaalinen konstruktionismi ja diskurssianalyysi ABSTRACT The object of my study are the service plans made in adult social work. Service plans are made in Social service centres at the moment, especially for young adults who either do not have a vocational degree or education or are unemployed. Service plan is a specialised tool within social work. In this study it is relevant to discuss the variety of the prerequisites that influence a service plan. The central question is what kinds of meanings social workers give to service plans in their own speech. The material for this study consists of recorded interviews of social workers at the City of Tampere and one social worker at the Town of Ylöjärvi. To be more specific, the method used is a semi-structured thematic interview. I am especially interested in finding out whether service plans are being made in a customer-oriented way, on the social workers' professional basis, or if there is a societal goal in the background to activate young adults and make them responsible citizens and members of the society, or whether it is the requirements and guidelines of the organisation that affect the process of service planning. My main interest is which aspect has more weight in service planning, organisational or customer-based approach. In the theory part of this thesis I am discussing these questions on four levels. The widest theoretical framework is activation policies and their definition from the point of view of employment policies and social care, including the discourse within our society concerning them. The second level consists of the questions concerning the aims of the activation and plans designed to facilitate the employment and to counteract the marginalization of young people under 25 in particular. On the third level we have the organisational guidelines, practices and aims and how they affect the work done both with the clients and in planning, and the question of professional aims within social work. On the last down-to-earth level we have the making of these service plans in social work. More precisely, the two research questions in this study are the following: firstly, how do social workers perceive service plans, or in other words, what kinds of tools do they regard them as; what kinds of meanings do they give them? And secondly, how are these ways of giving meanings that characterise service plans related to each other? The methodological framework of this study is social constructionism. Accordingly, I understand the concepts of information and reality as being constructed in social interaction and speech. To be more precise, I am using discourse analysis, which is a suitable method for tracing and analysing meanings. The actors, the social workers I interviewed, produce meanings for the service plans in their interaction with colleagues and clients. These meanings are affected by different vantage points, such as the goals the organisation, society, professionalism and clients have set to it. In the analysis part I will first disclose the four discourses that arose from my research material and turned out to be the most essential ones for this study. These four discourses I have named followingly: professionalism discource in social work; service planning on the client's terms; service plans reinforcing clients' own initiative; the organisational discource as a distant institution instructing the social worker in their work. According to the findings, the overall delineation of the meanings given to the service plan is in essence based on those four discourses. Then, in the second part of the analysis, I will elucidate how the discourses appear to be related to each other in my material. I have paired them up into two pairs in which there is an internal tension or contradiction of some sort between each discourse. In short, this study sheds light on the ways people within the field of social work produce speech about service plans from the perspectives presented in the theory part and how the service plan gets a variety of meanings. Key words: service plan, activation, marginalisation, organisation-oriented approach, customer-oriented approach, professionalism in social work, social constructionism and discourse analysis.