Kirjoitetun kielen rakenteellinen kompleksisuus kolmas- ja neljäsluokkalaisten kirjoitelmissa

Tutkielmassa tarkastellaan alakoululaisten kirjoitetun kielen rakenteiden kompleksisuutta, tutkimuksen aineistona on alakoululaisten kirjoitelmia 3. ja 4. luokalta. Aineisto on kerätty kevätlukukausilla 2006 ja 2007 yhtenäiskoulusta, jonka opetussuunnitelmassa painotetaan vieraita kieliä. Sama luokka kirjoitti kirjoitelmat 3. ja 4. luokan kevätlukukausilla. Kirjoitelmia on yhteensä 61 kappaletta. Työ on osa koulukirjoittamisen tutkimusprojektia, joka on aloitettu Tampereen yliopistossa suomen kielen oppiaineessa vuonna 2005. Tutkielmassani kuvaan oppilaiden käyttämät lauseet ja rakenteet sekä vertaan aineistoa joiltain osin tutkimusprojektin tekeillä olevaan Koulukorpukseen. Oletuksena on, että kielipainotteisen koulun oppilaat eroavat kompleksisuuden osalta ikäluokkansa ns. normaaliopetuksessa olevista oppilaista ja työn tarkoituksena onkin selvittää, millaisista rakenteista koostuu tämän ikäisten koululaisten kompleksinen kirjoitettu kieli. Lähestymisnäkökulmani on syntaktinen ja tarkastelen kompleksisuutta eri tasoilla; sanojen, lausekkeiden ja lauseiden tasolla. Keskityn lauseen argumenttirakenteeseen. Olen tarkastellut myös lauseiden yhdistämistä ja lausetyyppejä. Tutkimus on osittain vertaileva, osittain kuvaileva. Odotuksenmukaisesti kielipainotteisen koulun oppilaiden kirjoitelmat osoittautuivat kompleksisemmiksi ikäluokkaansa nähden. Kaikilta tarkastelluilta osa-alueilta ei vielä ole vertailutietoa, ja koska tutkimusaineisto kattaa vain yhden koululuokallisen oppilaita, tulokset painottuvat joiltain osin kuvaamaan kirjoitelmissa käytettyjä kompleksisia ja lapsilla vielä harvinaisia rakenteita. Selkeimmäksi kompleksisuuden kuvaajaksi tutkimuksessa osoittautui rakenteiden käytön monipuolisuus. Tutkimuksessa verrattiin myös 3. ja 4. luokka-astetta keskenään sekä tyttöjä ja poikia keskenään. Aineistossa on havaittavissa muutosta kompleksisempaan suuntaan luokka-asteelta toiselle siirryttäessä. Tyttöjen ja poikien kirjoitustaidoissa on toistuvasti todettu olevan huomattava ero tyttöjen hyväksi, mutta rakenteiden kompleksisuudessa merkittävää eroa ei ainakaan tästä Kielikoulu aineistossa löytynyt. Asiasanat:rakenteellinen kompleksisuus, myöhempi kielenkehitys, alakoulu, kirjoitettu kiel