Tatun ja Patun outo kapitalismi. Nationalistinen ideologia ja postmodernismi Aino Havukaisen ja Sami Toivosen kuvakirjassa Tatun ja Patun Suomi

Tutkielmani käsittelee nationalistisen ideologian ja postmodernismin suhdetta Aino Havukaisen ja Sami Toivosen kuvakirjassa Tatun ja Patun Suomi (2007). Merkittävin teoreettinen ja metodologinen lähtökohtani on Fredric Jamesonin marxilainen postmodernismiteoria, mutta sovellan valikoivasti myös muita postmodernismiteorioita, nationalismintutkimusta sekä kuvakirjantutkimusta. Tutkielmani näkökulma on ennen kaikkea marxilainen, mutta myös monet muista teoreettisista perinteistä ammentavat mallit osoittautuvat mielestäni metodologisesti hyödyllisiksi. Tästä syystä tutkielmani sisältää runsaasti myös teoreettisen lähdekirjallisuutensa kommentointia. Suomen itsenäistymisen 90-vuotisjuhlavuonna ilmestynyt Tatun ja Patun Suomi ottaa itsetietoisesti paikkansa aiempien Suomi-kuvausten joukossa ja kommentoi – useimmiten humoristisesti – vakiintuneita Suomen ja suomalaisuuden esittämisen konventioita. Analysoin tutkielmassani tapoja, joilla teos tekee näkyväksi kansakunnan ja kansallisvaltion arkista ylläpitojärjestelmää, jota Michael Billig kutsuu ”banaaliksi nationalismiksi”. Tulkintani mukaan tätä näkyväksi tekemistä on perusteltua luonnehtia postmodernistiseksi. Tarkastelen erityisesti kansallisten symbolien käyttöä sekä kansallisen historian ja kansallisen tilan kuvausta. Keskeinen väitteeni on, ettei ole tarkoituksenmukaista takertua vain poikkeamiin, joita kohdeteokseni tekee suhteessa totuttuun nationalistiseen puhe- ja esitystapaan. Sen sijaan tarkoitukseni on osoittaa, että postmodernismin ja nationalismin ristiriitainen suhde kytkeytyy teoksen muotoon kokonaisuutena. Jamesonin esittelemän mallin mukaisesti tulkitsen postmodernismia ”myöhäiskapitalismin kulttuurisena logiikkana”. Nojaudun Jamesonin ajatukseen ”muodon ideologisuudesta” ja pyrin osoittamaan Tatun ja Patun Suomen postmodernististen rakenteiden vaikutukset nationalismin ideologiseen prosessiin. Tähän liittyen on tärkeää huomata varsinkin kohdeteokseni intermediaalinen suuntautuminen kohti televisiota sekä sen itsetietoinen suhde tavaramuotoon. Luen Tatun ja Patun Suomea historiallistavasti ja ideologiakriittisesti. Tavoitteeni on teksti- ja kuva-analyysin avulla osoittaa, miten se osallistuu valtiota ja kapitalistisia markkinoita koskeviin ideologisiin kamppailuihin. Pyrin purkamaan kohdeteokseni ”virheellistä” nationalismia ja ”anarkismia” ympäröivän koomisen outouden ja tekemään näkyväksi sen taustalla vaikuttavan myöhäiskapitalismin kulttuurisen logiikan sekä nationalistisen ideologian ristiriitaisen suhteen tähän logiikkaan. Asiasanat:kuvakirja, lastenkirjallisuus, Aino Havukainen ja Sami Toivonen, nationalismi, suomalaisuus, postmodernismi, televisioituminen, spektaakkeli, tavaramuoto, marxilainen kirjallisuudentutkimus, ideologia, kapitalismi, Fredric Jameso