Tunteiden pysyvyys strukturoitujen päiväkirjojen ja kyselylomakkeiden mukaan

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tunteiden pysyvyyttä. Tavoitteena oli myös selvittää missä määrin erilaisilla kyselylomakkeilla ja strukturoiduilla päiväkirjoilla voidaan saada tunteista keskenään samanlaista tietoa ja voidaanko kyselylomakkeiden avulla ennustaa viiden vuoden päähän päiväkirjoissa raportoituja tunnereaktioita ja muita tuntemuksia. Tämä pro gradu -tutkielma on osa laajempaa Tampereen ambulatorista verenpainetutkimusta. Alkututkimus aloitettiin vuonna 1987 ja seurantatutkimus vuonna 1993. Alkututkimukseen osallistui 124 tamperelaista 35–45-vuotiasta miestä. Tutkimukseen osallistuneet täyttivät sekä alkututkimuksessa että seurantatutkimuksessa vuorokauden ajan strukturoitua päiväkirjaa. Tutkimukseen osallistuneista 95 henkilöltä saatiin täydellinen verenpaineen vuorokausimittaus ja nämä henkilöt palauttivat alkututkimuksen päiväkirjan. Seurantatutkimuksen päiväkirjan täytti 81 osallistujaa. Osallistujat täyttivät alkututkimuksessa erilaisia kyselylomakkeita. Kyselylomakkeet olivat Buss-Durkee Hostility Inventory, Cook-Medley Hostility Scale, Courtauld Emotional Control Scale, Emotional Reactivity Scale, Harburg Anger in -Anger out Scale, Novaco Anger Scale, Spielberger Anger Expression Scale, Spielberger Cognitive Somatic Anger, Spielberger Cognitive Somatic Anxiety ja Spielberger State-Trait Anger. Tutkimus osoitti, että strukturoiduissa päiväkirjoissa raportoidut tunnereaktiot olivat viiden tarkasteluvuoden aikana pysyviä. Tämä näkyy kahdella tavalla. Osallistujien alku- ja seurantatutkimuksessa raportoitujen tunnereaktioiden keskiarvoissa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja, kun osallistujia tarkasteltiin ryhmänä. Tämän lisäksi yksittäisten osallistujien välinen järjestys säilyi muuttumattomana, eli esimerkiksi henkilöt, jotka alkututkimuksessa raportoivat muita enemmän ärtymystä–vihaisuutta­, raportoivat niin myös seurantatutkimuksessa. Alkututkimuksen kyselylomakkeilla ja alkututkimuksen päiväkirjoissa raportoiduilla tunnereaktioilla havaittiin olennaisia ja tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Päiväkirjassa raportoiduista tunnereaktioista ärtymys- ja jännittyneisyysdimensiot olivat eniten yhteydessä kyselylomakkeiden vastaaviin muuttujiin. Alkututkimuksen kyselylomakkeiden muuttujien ja viiden vuoden päästä päiväkirjassa raportoitujen tunnereaktioiden välillä havaittiin tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä odotetusti huomattavasti vähemmän kuin kyselylomakkeiden ja alkututkimuksen päiväkirjan välillä. Kuitenkin kahta kyselylomaketta lukuun ottamatta kaikkien kyselylomakkeiden joko kokonaispistemäärä tai jokin alamuuttujista oli tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä ainakin yhteen seurantatutkimuksen päiväkirjan muuttujaan. Tunteiden havaittiin olevan pysyviä viiden vuoden aikana. Tämä on yksi peruste, miksi päiväkirjoja voitaisiin hyödyntää aikaisempaa enemmän kliinisessä työssä. Päiväkirjojen etuna on, että niiden avulla saadaan ajantasaista tietoa henkilöstä hänen normaalissa ympäristössään. Lisäksi päiväkirjan avulla voidaan tarkastella tunteissa tapahtuvia muutoksia eri vuorokauden aikoina. Kyselylomakkeetkin havaittiin melko hyviksi ennustettaessa normaalissa ympäristössä ilmeneviä tunnereaktioita. Asiasanat:strukturoitu päiväkirja, kyselylomakkeet, tunteiden pysyvyys, visuaalinen analogia-asteikk