Ristiriitainen yhteiskuntaluokka: Narratiivinen tutkimus naiskorkeakouluopiskelijoiden luokkakokemuksista

Yhteiskuntaluokat ovat nousseet vuosien jälkeen uudelleen puheenaiheeksi. Uuden luokkatutkimuksen mielenkiinto kohdistuu kuitenkin luokkarakenteiden sijaan luokkaan kulttuurisena ilmiönä. Tämän Pro Gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten 20–30 -vuotiaat naiskorkeakouluopiskelijat jäsentävät yhteiskuntaluokan merkityksen toisaalta oman elämänsä kannalta, mutta myös yleisesti tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa. Nuorten aikuisten kokemuksia tutkimalla voidaan saada tietoa siitä, miten hyvin yhteiskuntaluokan käsitteellä voidaan kuvata yhteiskunnallisia jakoja nyt ja tulevaisuudessa. Tämä laadullinen tutkimus on toteutettu tutkimalla naiskorkeakouluopiskelijoiden kirjoituksia yhteiskuntaluokasta. Kirjoitukset on kerätty kirjoituspyynnön avulla vuoden 2010 helmi- ja maaliskuussa. Rajaus naiskorkeakouluopiskelijoihin perustuu sekä naisten että opiskelijoiden ongelmalliseen asemaan perinteisessä luokkahierarkiassa. Lisäksi tämän päivän nuoret aikuiset ovat eläneet yhteiskunnassa, jossa luokkapuheesta on ennen kaikkea pyritty eroon. Olen analysoinut aineiston narratiivisella tutkimusotteella ja menetelmänä olen käyttänyt temaattista luentaa. Olen nostanut aineistosta esille kolme erilaista ristiriidan ulottuvuutta, jotka kuvaavat naiskorkeakouluopiskelijoiden suhtautumista yhteiskuntaluokkaan. Ensimmäinen ristiriidan ulottuvuus on yhteiskuntaluokkaan kuulumisen kokemusta häpeän ja ylpeyden kautta ja toinen yhteiskuntaluokkaan kuulumisen kokemus olosuhteiden uhrin ja vapaan valitsijan näkökulmasta. Kolmantena tarkastelen kahden yhteiskuntaluokan välissä olemisen kokemusta. Tässä yhteydessä nostan esille opiskelijan erityisen aseman suhteessa yhteiskuntaluokkaan. Olen lisäksi muodostanut kuvauksen naiskorkeakouluopiskelijoiden tavoista määritellä yhteiskuntaluokan käsite ja eri yhteiskuntaluokkien ominaispiirteet. Tutkimuksen tulosten perusteella naiskorkeakouluopiskelijat ymmärtävät yhteiskuntaluokan ensisijaisesti elämäntapojen ja -tyylien kautta ilmenevinä aste-eroina. Yhteiskuntaluokkiin liitettävät ominaispiirteet kuvataan aineistossa suhteellisen yhtenäisellä tavalla, mikä kertoo siitä, että ihmisten kokemuksissa luokkiin liittyvät jaottelut tunnistetaan edelleen. Naiskorkeakouluopiskelijat määrittelivät oman luokka-asemansa suhteessa perhetaustaan, omaan valittuun elämäntapaan, opiskelijuuteen sekä tulevaisuuden tavoitteisiin. Tulotasoa tai varallisuutta tärkeämpinä luokka-aseman määrittäjinä nähtiin korkeakoulutukseen liittyvä sivistys ja valittu elämäntyyli. Asiasanat:yhteiskuntaluokat, luokkakokemukset naiskorkeakouluopiskelijat, narratiivisuus, opiskelijuu