Takaisin Karjalaan! Muistinpoliittinen näkökulma matkailumainontaan

Matkailumarkkinointi on mielikuvien ja unelmien välittämistä, ja matka Karjalaan puolestaan on monelle matka muistoihin. Yli 400 000 suomalaisen muutto sotien jälkeen Karjalasta uusille kotiseuduille, sekä sota itsessään loivat perustan paitsi muistojen kohteen, myös matkakohteen syntymiselle. Useat vuosikymmenet Karjala oli suomalaisille saavuttamaton matkakohde, ja kun sinne 1990-luvun alulla taas pääsi matkustamaan, sai alkunsa ilmiö, jossa muistot, eri tahojen intressit ja matkailun kaupallisuus kohtaavat maantieteellisellä alueella, joka joskus oli osa Suomea, ja joka sijaitsee nyt Venäjän alueella. Koska muistot tuovat menneisyyden nykyisyyteen, Karjalaa muistetaan ja muistellaan yhä monin tavoin, ja ajoittain näiden muistojen avulla pyritään erilaisiin päämääriin. Tässä tutkielmassa Karjalan matkailumarkkinointia analysoidaan erityisesti muistin politiikan näkökulmasta ja tutkimuskysymykseni ovat mitä muistin politiikka on ja kuinka se ilmenee aineistoksi valitussa matkailumainonnassa. Muistin politiikalla voidaan sanoa tarkoitettavan menneiden asioiden merkityksellistämistä, usein erityisesti jonkun tarkoitusperän vuoksi. Karjalan erityislaatuisuus suomalaisessa muistin maisemassa tuottaa merkityksiä ja näkökulmia, joiden avulla on mahdollista arvioida sitä, kuinka muistoja käytetään hyödyksi. Tutkielman kohteena onkin muistin politiikan ilmentyminen matkailumarkkinoinnissa, ja aineistona on Karjalan matkoja tarjoavan matkailuyrityksen matkaesite. Tutkimusmenetelmänä tässä tutkielmassa käytettiin semiotiikkaa, jonka avulla voitiin tunnistaa, muodostaa ja tulkita merkkejä ja merkityksiä, joita matkaesitteen tekstit ja kuvat sisältävät. Semiotiikka mahdollisti myös merkkien välittämän viestin kyseenalaistamisen, ja sen avulla saattoi tarkastella merkkien välittämää tietoa uudesta näkökulmasta. Tutkielma osoitti, että Karjalan matkailumarkkinoinnissa muistilla on varsin suuri merkitys. Karjala on osa kollektiivista muistia ja se muistetaan nostalgisesti ja historiaan sidottujen tapahtumien avulla, mutta samalla muistojen avulla luodaan myös identiteettejä. Näitä muistoihin perustuvia mielikuvia käytetään tietoisesti hyväksi, ja tutkielman perusteella voidaan päätellä, että on mahdollista puhua muistin markkinoinnista. Muistia siis käytetään kaupallisen intressin toteuttamiseksi, ja näen sen uudenlaisena, poikkeuksellisena ja vaikuttavana tapana käyttää muistoja. Asiasanat:Muistin politiikka, matkailu, Karjal