Deutsche Phraseologismen kontrastiv. Versuch einer Klassifikation anhand Materials aus Grimmschen Märchen.

Oheisessa tutkielmassa tarkastellaan saksan kielen fraseologismeja kontrastiivisesta näkökulmasta. Fraseologismit ovat vakiintuneita, kahdesta tai useammasta sanasta muodostuvia kielen ilmaisuja, kuten esimerkiksi sa. die Flinte ins Korn werfen su. heittää kirves kaivoon, sa. Guten Morgen su. hyvää huomenta, sa. ab und zu su. silloin tällöin. Toisin kuin vakiintumattomia kielen ilmauksia, fraseologismeja ei voi mielivaltaisesti muunnella ilman, että niiden fraseologinen merkitys häviää. Usein fraseologismit ovat myös idiomaattisia, jolloin niiden kokonaismerkitys ei ole johdettavissa yksittäisten sanojen merkityksistä. Tutkielman teoreettisessa osassa esitellään fraseologiatutkimuksen kehitystä sekä määritellään fraseologian keskeisimmät käsitteet. Ennen kaikkea pyritään fraseologismi-käsitteen selkeään määrittelyyn sekä fraseologismien hyvin perusteltuun, mahdollisimman kattavaan ja selkeään luokitteluun. Luokittelun toimivuutta testataan työn empiirisessä osassa. Lisäksi esitellään kontrastiivisen kielitieteen termit ekvivalenssi (merkitysten vastaavuus) ja kongruenssi (muotojen vastaavuus), joita havainnollistetaan saksan- ja suomenkielisin esimerkein. Työn empiirisessä osassa näitä käsitteitä pyritään soveltamaan käytäntöön ja testaamaan, miten hyvin ne soveltuvat käytettäviksi tämänkaltaisen tutkimuksen ja tutkimusmateriaalin kanssa. Ennen empiiristä osaa käsitellään vielä lyhyesti fraseologismien kääntämistä. Materiaalina empiirisessä osassa käytetään neljää sattumanvaraisesti valittua Grimmin saksankielistä satua ja niiden suomennoksia. Saksankielisissä saduissa esiintyvät fraseologismit analysoidaan yksitellen ja luokitellaan teoriaosassa tehdyn luokitteluehdotuksen mukaisesti. Kontrastiivisen analyysin avulla pyritään lisäksi selvittämään, miten kongruentteja ja ekvivalentteja fraseologismien suomennokset ovat saksankielisiin fraseologismeihin nähden. Koska kongruenssin ja ekvivalenssin käsitteitä on saksalais-suomalaisessa fraseologiatutkimuksessa tähän mennessä sovellettu vain idiomeihin, pyritään lisäksi selvittämään, onko jossain fraseologismiluokassa havaittavissa erityisen paljon kongruenssia ja/tai ekvivalenssia. Koska käytetty tutkimusmateriaali on suhteellisen suppea ja fraseologismit on poimittu vain yhtä tekstilajia edustavasta materiaalista, ei tutkimustuloksia voida yleistää, vaan niitä voidaan pitää lähinnä suuntaa antavina. Suoritetun analyysin valossa voidaan todeta, että tutkielman teoriaosassa tehdyn fraseologismien luokittelun toimivuus oli hyvä luokkien päällekkäisyyksistä johtuvia pieniä ongelmia lukuun ottamatta, joita ei kuitenkaan voi tämänkaltaisessa luokittelussa välttää. Kongruenssin ja ekvivalenssin käsitteiden soveltamisessa käytäntöön ilmeni myös pieniä hankaluuksia niissä kohdin, kun muotoa ja merkitystä ei voitu erottaa toisistaan, esim. kun saksan kielen fraseologismi oli käännetty suomeksi vain yhdellä sanalla. Muilta osin käsitteet soveltuivat tarkoitukseen hyvin. Analyysista kävi lisäksi ilmi, että noin 30 % kaikista saduissa esiintyvistä saksankielisistä fraseologismeista oli kongruentteja suomenkielisten käännöstensä kanssa, noin 40 % osittain kongruentteja ja noin 30 % ei lainkaan kongruentteja. Koska tutkielmassa analysoitiin saksan kielen fraseologismeja ja niiden suomenkielisiä käännöksiä, oli etukäteen oletettavissa, että valtaosa niistä (noin 70 %) oli ekvivalentteja ja loput osittain ekvivalentteja keskenään. Asiasanat:fraseologismi, luokittelu, ekvivalenssi, kongruenssi, kontrastiivinen tutkimus, Grimmin sadu