Suomalaisten asiantuntijoiden kokemuksia kulttuurienvälisistä esiintymistilanteista

Esiintymistilannetta on puheviestinnän tieteenalalla tutkittu toistaiseksi vain vähän kulttuurisesta näkökulmasta. Esiintymistä on tarkasteltu pääasiassa esiintymisjännityksen ja erilaisten esiintymistaitojen luokitusten kautta. Kulttuurienvälistä esiintymistä sivunneet tutkimukset korostavat lisätutkimuksen tarvetta todeten kulttuuristen arvojen ja normien vaikuttavan merkittävästi sekä puhujan että yleisön käyttäytymiseen esiintymistilanteessa. Tässä tutkielmassa pyritään hahmottelemaan kulttuurienvälistä esiintymistä suomalaisen asiantuntijan näkökulmasta. Tutkielman näkökulma on laadullinen, ja se toteutettiin teemahaastatteluin. Haastateltavina oli 13 suomalaista eri alan asiantuntijaa, joiden työnkuvaan kuului osana esiintyminen kulttuurienvälisissä tilanteissa. Aineisto teemoiteltiin tutkimuskysymysten mukaisiin pää- ja alateemoihin. Kulttuurienvälistä esiintymistilannetta tarkastellaan tutkielmassa hyvän kulttuurienvälisen esiintyjän, suomalaisen esiintyjän, asiantuntijoiden oman osaamisen sekä kulttuurienvälisten yleisöjen kautta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälainen asiantuntijoiden mielestä on hyvä kulttuurienvälinen esiintyjä, onko yleisesti katsottuna suomalaisella esiintyjällä ja asiantuntijoilla itsellään näitä piirteitä ja onko löydettävissä puhekulttuureille spesifejä piirteitä, joilla olisi merkitystä esiinnyttäessä muille kulttuureille. Suomalaiset asiantuntijat liittävät hyvään kulttuurienväliseen esiintyjään kuusi keskeistä tekijää: vakuuttavuus, vuorovaikutteisuus, luontevuus, esityksen selkeys, puheen selkeys ja yleisön tuntemus. Sekä suomalaisille yleisesti että asiantuntijoille itselleen selkein vahvuus on vakuuttavuus. Luontevuus ja eläytyminen ovat suomalaisille asiantuntijoille haastavia, ja tulosten perusteella ne näyttävä olevan ristiriidassa vakuuttavuuden kanssa. Luontevuuden lisäksi keskeisenä haasteena asiantuntijoille on vuorovaikutuksen luominen. Luontevuus ja vuorovaikutteisuus ovat taitoja, joita asiantuntijat haluavat eniten kehittää. Asiantuntijoiden vahvuuksilla ja heikkouksilla näyttää olevan yhteyttä suomalaiseen puhekulttuuriin ja sen kautta opittuihin käyttäytymisen tapoihin. Kulttuurienvälisen kontekstin kannalta tutkielman keskeinen tulos on asiantuntijoiden vähäinen kulttuurien tuntemus. Tutkielmassa nostetaan esiin asiantuntijakonteksti, jonka kautta kulttuurisen tuntemuksen tarvetta arvioidaan. Tulokset herättävät jatkotutkimusten kannalta tärkeää pohdintaa myös esiintymiskoulutuksen tärkeydestä osana kulttuurienvälisiä esiintymistaitoja. Lisätutkimusta tarvitaan erityisesti siitä, kuinka hyvin puhekulttuuriset normit todellisuudessa heijastavat esiintyjään kohdistettavia kulttuurisia odotuksia. Asiasanat:kulttuurienvälinen, esiintyminen, esiintymistaidot, julkinen puhe, yleisö, puhekulttuur