Ulkoasutyön muoto ja sisältö. Ulkoasun tuottajien työn kokemus ja suhtautuminen sanomalehden visuaalisuuteen Valkeakosken Sanomissa, Keskisuomalaisessa ja Helsingin Sanomissa.

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen ulkoasutyötä tekevien journalistien puhetta omasta työstään ja sanomalehden visuaalisuudesta. Aineisto on kerätty teemahaastattelemalla yhteensä seitsemää ulkoasujournalismin ammattilaista kolmesta suomalaisesta sanomalehdestä. Kaksi lehdistä oli juuri uudistanut ulkoasuaan ja yhdessä uudistusprosessi oli käynnissä. Aika oli siten otollinen sanomalehden visuaalisuutta koskeville haastatteluille, sillä ulkoasuun liittyvät asiat olivat pinnalla kussakin lehdessä. Aineiston analyysin metodisina työkaluina olen hyödyntänyt sekä teemoittelua että diskurssianalyysia.Tutkielmani kattokäsitteenä ja teoreettisena viitekehyksenä on kulttuurin visualisoituminen, jota on kulttuurintutkimuksen piirissä pidetty yhtenä 1900-luvun aikana alkaneena kulttuurin kehityssuuntana. Myös sanomalehtien on koettu muuttuvan yhä visuaalisemmaksi, mistä esimerkkeinä on pidetty muun muassa valokuvien ja värin lisääntynyttä käyttöä, juttujen lyhentymistä ja designin saapumista sanomalehtien suunnitteluun. Aineistoni perusteella varsinkin designin rooli korostuu, kun sanomalehden ulkoasua pyritään hallitsemaan entistä tiukemmin ulkoasun säännöillä. Myös juttujen palastelu viittaa sanomalehtien visualisoitumiseen. Palastelulla pyritään luomaan visuaalinen vaikutelma aiempaa runsaammasta sisältötarjonnasta.Haastatteluiden perusteella ulkoasutyön voi kuvailla olevan sanomalehdessä journalististen ainesosien kokoonpanotyötä, jossa ulkoasutyön tekijän tulee ymmärtää journalistista sisältöä, hallita taittotekniikka ja ennen kaikkea sisäistää lehden ulkoasusäännöt. Ulkoasutyön tekijällä on myös toimitusympäristössä erityinen sosiaalinen asema, koska hän käsittelee työssään toimituksen eri osapuolten tuottamaa materiaalia. Työ vaatii muun muassa neuvottelutaitoja. Sanomalehden visuaalisuus taas koetaan alueena, jossa tavoitellaan journalistisen sisällön ja visuaalisen muodon tasapainoa. Yksi aineistosta kumpuava käsitys on, että muoto on sisällölle alisteisessa roolissa. Muoto on ennen kaikkea sisällön aputyökalu. Asiasanat:visuaalinen kulttuuri, journalismi, visuaalisuus, taitto, sanomalehdet, muoto, sisältö, desig