Musiikinopetus alakoulussa - alakoulun opettajien käsityksiä musiikinopettamisesta alakoulussa

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia alakoulussa musiikkia opettavien luokanopettajien käsityksiä musiikinopettamisesta alakoulussa.Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka opettajat suhtautuvat musiikinopetukseen, minkälainen heidän mielestään on musiikinopetuksen tila tällä hetkellä, ja kuinka riittäväksi he ovat kokeneet oman koulutuksensa arjen työnkuvassa. Opettajien suhtautumisesta selvitettiin, mitkä asiat alakoulun luokanopettajat kokevat musiikinopettamisessa myönteisinä ja mitkä kielteisinä, ja mitkä asiat he kokevat musiikinopetuksen tilassa tällä hetkellä myönteisinä ja kielteisinä. Tutkimuksen idea on lähtöisin viimevuosina kiivaana käyneeseen keskusteluun taito- ja taideaineiden tärkeydestä peruskoulussa. Taito- ja taideaineiden tuntimäärä on vähentynyt uusimpien valtakunnallisten tuntijakojen kautta, mikä on synnyttänyt vastalauseita taidekasvattajien keskuudessa. Tutkimuksen viiteteoriassa selvitettiin, kuinka taito- ja taideaineiden sekä musiikkikasvatuksen tärkeyttä on perusteltu aikaisemmassa tutkimuksessa. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty teemahaastattelun avulla.Aineistonkeruuvaiheessa on haastateltuneljää alakoulussa musiikkia opettavaa tai opettanutta luokanopettajaa, joilla on erilaiset musiikkikasvatuksen opiskelutaustat. Kaksi heistä on opiskellut luokanopettajankoulutuksessa (OKL) musiikin erikoistumisopinnot, yksi niiden lisäksi musiikinmaisteriopinnot Sibelius-Akatemiassa, ja yksi opettaa musiikkia OKL:n monialaisten musiikinopintojen pohjalta. Luokanopettajat on valittu heidän opiskelutaustansa perusteella, ja he opettivat haastatteluhetkellä Hämeenlinnassa, Tampereella ja Vetelissä. Aineisto on analysoitu laadullisen aineistopohjaisen sisällönanalyysin menetelmin, ja se on tyyliltään fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkimuksen päätulokset ovat, että opettajat kokevat alakoulun musiikinopettajantyössä myönteisimpinä asioina oppilaiden kanssa vuorovaikutuksessa koetut onnistumisen elämykset ja kielteisimpinä oppilaiden motivaation puutteet sekä haastavat opetusryhmät. Musiikinopetuksen tilassa myönteisimpinä asioina koettiin musiikinopetuksen hyvän arvostuksen opettajien ja oppilaiden keskuudessa, ja kielteisimpinä koulujen heikot ajalliset ja rahalliset resurssit musiikinopetukseen. Musiikinopettajien mielestä OKL:n monialaiset opinnot eivät anna riittäviä valmiuksia työn arkeen, sivuaineopinnot puolestaan antavat puolestaan hyvän pohjan opettajuudelle, ja maisteriopinnot ovat varsin riittävät mutta eivät välttämättömät alakoulun musiikinopettamista ajatellen. Omalla harrastuneisuudella on kuitenkin suuri roolimusiikinopettajan ammattitaidon kehityksessä. Tulosten perusteella pääteltiin, että opettajan työhön suhtautumiseen vaikuttavat eniten työn vuorovaikutukselliset asiat, ja keskeisessä osassa on työn sosiaalinen luonne. OKL:n erikoistumisopinnot antavat opettajien mukaan hyvät valmiudet musiikinopetukseen, mutta jatkokouluttautuminen koetaan tärkeänä työn kannalta. Jatkossa aiheesta kiinnostaisi tutkia samansuuntaista aihetta laajemmalla otoksella, jotta tuloksista saisi kattavamma