Kriittisyys ja kriittinen medialukutaito mediakasvatuksen tavoitteina

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, millaisia käsityksiä opettajilla on kriittisyydestä mediakasvatuksen tavoitteena. Tutkimustehtävien avulla haluttiin saada selville, millaisia merkityksiä opettajat antavat kriittisyydelle ja kriittisille medialukutaidoille. Tutkimusote oli fenomenografinen, ja aineiston keruussa käytettiin avointa kyselyä. Aineisto kerättiin yhdeltä hämeenlinnalaiskoululta sekä kolmelta helsinkiläiskoululta marraskuussa 2009 ja tammikuussa 2010. Kyselyyn vastasi yhteensä 13 luokan- sekä aineenopettajaa. Tutkimusvastaukset muodostuivat fenomenografisen tutkimuksen luonteeseen kuuluen erilaisina kuvauskategorioina. Opettajien käsityksiä kriittisistä medialukutaidoista kuvasi 12 kategoriaa. Niistä muodostettiin lisäksi neljä ylemmän tason kategoriaa, jotka kuvaavat opettajien antamia merkityksiä kriittisyydelle mediakasvatuksen tavoitteena. Ensimmäisessä kategoriassa kriittiset medialukutaidot ymmärrettiin erilaisina medioiden käyttötaitoina, jotka pitävät sisällään tiedon erilaisten medioiden olemassaolosta, niiden käyttämisen edellyttämät tekniset taidot ja itseilmaisullisen käytön, tekstinymmärtämisen taidon sekä kyvyn tunnistaa erilaisia mediatekstejä. Toisessa kategoriassa kriittisyyttä kuvailtiin totuudellisuuden tavoitteluna, jolloin medioissa esitettäviä väitteitä ja tulkintoja todellisuudesta tulee arvioida siitä näkökulmasta, ovatko ne totta vai valhetta. Lisäksi totuudellisuuteen tulee pyrkiä hakemalla ja vertailemalla tietoa sekä ottamalla huomioon kuvamanipulaation mahdollisuus. Kolmanneksi kriittisyyttä mediakasvatuksen tavoitteena kuvailtiin laajemmin yhteiskuntaan ja kulttuuriin kohdistuvana kriittisyytenä. Kriittisiin medialukutaitoihin tässä kategoriassa luettiin medioiden intressien tiedostaminen, oikeuksien toteutumisen arviointi medioissa sekä representaatioiden purkaminen. Neljännessä kategoriassa opettajat kuvasivat kriittisyyttä itseen kohdistuvana, jolloin yksilön tulee arvioida omia arvojaan ja asenteitaan vuorovaikutuksessa medioiden kanssa. Lisäksi opettajat pitivät kriittisyyttä itsensuojeluna erilaisia manipulaatioyrityksiä vastaan. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että kriittisyys saa erilaisia merkityksiä vastaajasta riippuen. Kenenkään opettajan vastaukset eivät myöskään heijastaneet vain yhdenlaista kriittisyyden käsitystä, vaan jokainen opettaja antoi vähintään kahdenlaisia merkityksiä kriittisyydelle mediakasvatuksen tavoitteena. Tutkimukseni merkitys liittyy mediakasvatuksen kehittämiseen ja sen painotusalueiden löytämiseen opettajankoulutuksessa. Fenomenografisella tutkimuksella saadaan tietoa siitä, millaisia käsityksiä tutkittavilla on, ja saatua tietoa voidaan käyttää hyväksi opetuksessa ja sen suunnittelussa. Asiasanat:media, mediakasvatus, medialukutaito, mediakulttuuri, kriittisyys, fenomenografi