Somalialaiset suomalaisessa tutkimuksessa. Miten Suomen somalialaisia on tutkittu etnografisessa ja hallinnollisessa tutkimuksessa?

Somalialaiset ovat Suomen suurin afrikkalainen maahanmuuttajaryhmä. Vasta laman aikaan 90-luvulta alkaen Suomen valtio on vastaanottanut suuremmassa määrin somalipakolaisia. Syntyi tarve tutkimuksille, jotka tarkastelevat ajankohtaisia maahanmuuttokysymyksiä. Enää ei puhuta vain somalipakolaisista, vaan somalialaisista maahanmuuttajista Suomessa. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten suomalaiset etnografiset ja hallinnolliset tutkimukset esittävät Suomen somalialaiset tutkimuksissa. Se pyrkii selvittämään mitä asioita tutkimuksissa tuodaan esille ja mitä pidetään tärkeänä, sekä millaisessa kontekstissa somalialaiset esitetään tiettynä aikana. Tarkastelussa oli kuusi etnografista ja kolme hallinnollista tutkimusta, jotka on tuotettu 1990-luvun alun ja 2000-luvun alkuvuosien välillä. Tutkimusmenetelmänä tutkielmassa käytetään väljästi diskurssianalyysia. Se on alue- ja hallintotieteellisessä tutkielmassa käytettynä avustava väline, jonka avulla pyrittiin löytämään mahdollisia merkityksiä asioiden takana. Kohdetutkimukset olivat kaikki suomalaisten toimijoiden tekemiä, jolloin tavoitteena oli löytää asioita, joita nimenomaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja maahanmuuttokeskustelussa pidetään olennaisina. Samoin ajatus toiseudesta ja erilaisuudesta, ja niiden tahattomastakin esilletuonnista tutkimuksissa oli keskeistä. Tutkielmassa esitetään tietyt kantavat teemat, jotka toistuivat kaikissa tutkittavissa tutkimuksissa. Ne teemat ovat perhe, uskonto, perinteet, sukupuoli, sukupolvi, muutos, pakolaisuus, erilaisuus ja sosiaaliset kontaktit. Tutkielman kohteina olleita etnografisia ja hallinnollisia tutkimuksia tarkasteltiinkin kyseisten teemojen kautta. Somalialaisia käsittelevien tutkimusten keskustelun suunta on ollut lähtökohtaisesti tyyliltään ymmärtäväistä sekä monikulttuurisuutta korostavaa. Kuitenkin huomioon ottaen että kaikki kohdetutkimusten tekijät olivat suomalaisia, joilla oli suomalainen yhteisö tai instituutio takanaan, näiden omat intressit sekä arvot ja tarpeet, sekä tietenkin konteksti jossa tutkitaan, määrittävät paljon sitä mitä ja miten tutkitaan. Tieto ei synny tyhjiössä, joten suomalainen somalitutkimuskin heijastaa suomalaista yhteiskuntaa, sekä sen arvoja ja prioriteetteja