Äitien surulliset tarinat. Vertaistuki itsemurhan tehneiden läheisten keskustelupalstalla

Tutkimuksessa kartoitetaan itsemurhan tehneiden läheisille tarkoitetun internetissä toimivan keskustelupalstan sisältöä. Itsemurha on läheisille traumaattinen kokemus, johon sopeutumisessa vertaistuesta on usein apua. Vertaistuki on samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten keskinäistä tukea, jossa asiantuntijuus perustuu omaan kokemukseen. Tutkimusaineisto koostuu noin puolen vuoden aikana keskustelupalstalle kirjoitetuista 100 keskustelusta, joihin sisältyy 795 yksittäistä viestiä. Tutkimuksen näkökulma on narratiivinen. Aineistoa käsitellään narratiivisena eli tarinoina, jotka ovat aina kontekstisidonnaisia. Myös aineiston analyysi on narratiivinen siinä mielessä, että aineiston pohjalta tuotetaan uusi tarina. Analyysimetodeina ovat teemoittelu ja tyypittely. Analyysi on tehty kaksiosaisesti. Ensin koko aineisto on teemoiteltu ja sen jälkeen osa aineistosta, lapsensa menettäneiden äitien osalta, on tyypitelty tyyppikertomukseksi. Keskustelupalstan sisältö jakautuu kahdeksaan pääteemaan, jotka ovat lohdun lähteet, päivästä toiseen jaksaminen, itsemurhatarina, suhde muihin ihmisiin, ajan kuluminen, miksi tämä tapahtui ja tiedotus. Äidin tyyppikertomuksessa korostuvat tunteet, elämässä eteenpäin jaksamisen vaikeus, syyllisyys ja tarve löytää tapahtuneelle jokin selitys. Aineiston kirjoittajat suhtautuvat keskustelupalstaan vertaistukena ja arvostavat sitä suuresti. Heille on tärkeää paitsi saada tukea ja ymmärrystä myös voida auttaa muita. Tämä antaa merkitystä itsemurhamenetykselle. Keskustelupalstalle kirjoitettujen viestien kokonaisuudesta rakentuvat aineiston tarinat, joissa näkyy taustalla myös kulttuuriset mallitarinat. Tarinoiden avulla omaa kokemusta koetetaan ottaa haltuun suuren elämänmuutoksen keskellä. Kulttuurisesti jaettujen mallitarinoiden välityksellä voidaan hahmottaa ja ennakoida tilanteen kehittymistä. Avainsanat: itsemurhan tehneiden läheiset, vertaistuki, keskustelupalsta, narratiivisuu