Tarkastuslautakunnan tarkoituksenmukaisuusarviointi - Miten tarkastuslautakunnan arviointia hyödynnetään kunnan ohjauksessa?

Tarkastuslautakuntajärjestelmään siirryttiin kuntasektorilla taloutta ja tarkastusta koskevien säännösten voimaansaattamisen myötä vuoden 1997 alusta. Kuntalaissa tarkastuslautakunnille annettiin keskeinen asema ylintä päätösvaltaa käyttävän toimielimen, valtuuston apuelimenä. Lautakunnan lakisääteiset tehtävät sovitettiin palvelemaan valtuuston käyttötarpeita ja tehtävistä merkittävimmäksi muodostui valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointitehtävä. Valtuuston vastuulle säädettiin kuntalaissa kunnan ja kuntakonsernin ohjaaminen tavoitteita asettamalla. Tarkastuslautakunta arvioidessaan näiden tavoitteiden toteutumista, tuottaa se potentiaalisesti arvokasta tietoa valtuuston ohjaustehtävän tueksi. Tässä tutkielmassa mielenkiinnon kohteena on juuri edellä mainittu lautakunnan suorittama arviointi ja tähän liittyen valtuuston arviointien hyödyntämiseksi tekemät toimenpiteet. Valtuustojen tulisi hyödyntää tarkastuslautakuntiensa arviointien tuloksia, jotta lautakuntien arviointitehtävän olemassaoloa voitaisiin käyttäjälähtöisen arviointiteorian mukaan pitää perusteltuna. Käyttäjälähtöisessä arviointiteoriassa lähdetään periaatteesta, jonka mukaan arviointi tulisi toteuttaa ainoastaan, mikäli sen tuottamien tulosten odotetaan tulevan hyödynnetyiksi. Mikäli oletuksena sen sijaan on arviointitulosten hyödyntämättä jääminen, ei arviointia tulisi teorian perusteella lainkaan toteuttaa. Käyttäjälähtöisen arviointiteorian mukaan siis arvioinnin hyödyntäminen ratkaisee arvioinnin todellisen arvon. Tutkielman tarkoituksena on pyrkiä soveltuvin osin kytkemään käyttäjälähtöinen arviointiteoria yhteen tarkastuslautakuntien arviointitehtävän kanssa ja selvittää hyödyntävätkö valtuustot tarkastuslautakuntiensa arviointeja kunnan ohjauksessa. Koska tulosten perusteella ilmenee, etteivät ainakaan tutkielman kohdejoukon valtuustot hyödynnä tarkastuslautakuntiensa arviointien tuloksia, ei arviointitehtävää voitane pitää perusteltuna sen lakisääteisyydestä huolimatta. Kuntalain säätämisprosessia tutkimalla havaitaan, että tarkastuslautakuntajärjestelmään päädyttiin lopulta varsin vähäisin pohdinnoin ja perusteluin tuettuna. Tämän vuoksi on ymmärrettävää, että arviointitehtävän alkutaipaleelle on kytkeytynyt joitakin käytännön ongelmia. Näiden ongelmien voisi kuitenkin odottaa hälvenneen vuoteen 2009 mennessä ja arviointitehtävän tulisi jo kyetä vastaamaan siihen tarkoitukseen, mikä sille kuntalakia säädettäessä annettiin. Asiasanat:Tarkastuslautakunta, arviointi, hyödyntämine