Om motivation och attityder hos högstadieelever att lära sig svenska i två finska skolor

Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa yläkoulun oppilaiden motivaatiota ja asenteita ruotsinkielen opiskelua kohtaan kyselututkimuksen avulla. Tutkielmassa tarkastellaan myös erityisesti oppilaiden käsityksiä ruotsinopettajasta, ja missä määrin opettajan antama palaute vaikuttaa heidän motivaatioonsa. Lisäksi tuloksia täydentää erillinen ruotsin opettajille suunnattu kysely. Oppilaille suunnatun kyselyn analysointi on kuitenkin tutkimuksen pääosassa. Tutkimusaineisto koostuu kahden eri yläkoulun oppilaista. Molemmista kouluista on mukana yksi seitsemäs ja yksi yhdeksäs luokka. Tutkimuksessa vertaillaan mahdollisia eroja asenteissa ja oppimismotivaatiossa sekä 7. ja 9. luokkalaisten että tyttöjen ja poikien välillä. Opettajakyselyyn vastanneita ruotsinopettajia on yhteensä 12. Tutkimustote on laadullinen. Oppilaskysely koostuu suurimmaksi osaksi väittämistä, joissa on valmiit vastausvaihtoehdot. Niiden ryhmittelyn taustalla on Dörnyein (1998) luokittelu vieraan kielen opiskelumotivaatioon vaikuttavista asioista: kieleen, oppijaan ja oppimistilanteeseen liittyvät tekijät. Tutkimustulokset on esitelty diagrammien avulla; jokaisesta väittämästä esitellään yksi diagrammi itse tutkimusosiossa ja loput kaksi liitteessa. Opettajakyselyssä on pääasiassa avoimia kysymyksiä ja lauseiden alkuja, joita ruotsinopettajia on pyydetty jatkamaan. Tutkimustulokset osoittavat selviä eroja sukupuolten välillä. Tytöt suhtautuvat ruotsin opiskeluun positiivisemmin kuin pojat, mutta kun puhutaan myös muista vieraista kielistä, on mielenkiinto suurimmallaan 9. luokkien oppilaiden keskuudessa, erityisesti poikien. Tytöt pitävät myös ruotsin kieltä tärkeämpänä kuin pojat ja heillä on enemmän kontakteja kieleen tiedotusvälineiden kautta kuin pojilla. Oppilaiden integratiivinen orientaatio kielen opiskeluun ei kuitenkaan kaiken kaikkiaan ole kovin korkea. Oppilaat ovat erittäin instrumentaalisesti motivoituneita; hyvän arvosanan saaminen on tärkeää erityisesti 7. luokan tytöille. Luokan opiskeluympäristöä ja -ilmapiiriä pidetään myös yleisesti ottaen hyvänä, kuitenkin enemmän 7. luokkalaisten keskuudessa. Ruotsinkielen taidon hyödyllisyydesta tulevaisuudessa oppilaat eivät sen sijaan ole kovin varmoja. Suuri osa oppilaista kokee voivansa vaikuttaa oman opintomenestykseensä, ja tytöt selittävät epäonnistumista kokeessa vähän enemmän kykyjen puutteella kuin pojat. Opettajaa ei epäonnistumisista kuitenkaan syytellä. Ruotsinopettaja on oppilaiden mielestä kannustava ja rohkaiseva kaikkien muiden paitsi 9. luokkalaisten poikien mielestä. Opettajan kehut vaikuttavat oppilaiden mielestä positiivisesti heidän opiskelumotivaatioonsa, ja suhteellisen suuri osa oppilaista kokee myös saavansa kehuja. Pieni osa 9. luokan pojista kokee saavansa usein moitteita; opettajan moitteiden ei kuitenkaan koeta alentavan kielen opiskelumotivaatiota. Opettajakyselyn vastausten analysoinnista käy ilmi useita samankaltaisuuksia oppilaskyselyn tulosten kanssa. Ruotsin opettajat eivät allekirjoita väittämää selvistä sukupuoli- ja luokkaeroista liittyen ruotsin kielen opiskelumotivaatioon, vaan korostavat sitä, että eri asiat motivoivat eri ikäisiä oppijoita. Suurimpina motivaatiota alentavina tekijöinä pidetään yleisiä oppimishäiriöitä ja oppilaan lähipiirin ja mm. median välittämiä negatiivisia asenteita. Opettajien mielestä heidän oppilaidensa opiskelumotivaatio on joka tapauksessa melko hyvä. Opettajat pitävät positiivisen palautteen antamista tärkeänä ja myös oikeasti pohtivat oppilaille antamaansa palautetta ja tilanteita, jolloin kehut ovat paikallaan. He ovat myös aidosti kiinnostuneita opettamistaan asioista, mitä kautta heillä on myös hyvät edellytykset innostaa omiaa oppilaitaan ruotsin kielen opiskeluun. Avainsanat: Motivation, attityder, enkätundersöknin