Suomi toisena ja suomi vieraana kielenä -oppijoiden kielitaitokäsitykset kyselytutkimuksen valossa

Tutkimuksessa tarkastellaan ja vertaillaan suomi toisena kielenä (S2) ja suomi vieraana kielenä (SV) -oppijoiden ajatuksia kielitaidosta ja kielen osa-alueista. Tarkoituksena on siis tutkia oppimiskontekstin vaikutusta kielitaitokäsityksiin. Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä selvitetään, miten S2- ja SV-oppijat määrittelevät hyvän kielitaidon käsitteen. Toisessa tutkimuskysymyksessä tarkastellaan sitä, mitä kielitaidon osa-alueita S2- ja SV-oppijat pitävät tärkeinä suomen kielen opiskelussaan.Tutkimus on toteutettu kyselytutkimuksen keinoin. S2-aineisto koostuu kolmen suomalaisen yliopiston suomenoppijoista ja SV-aineisto viiden ulkomaisen yliopiston suomenoppijoista. Molemmissa ryhmissä on 40 vastaajaa: yhteensä vastauksia on siis analysoitu 80 kappaletta. Tarkoituksena oli tutkia nimenomaan jo hieman enemmän suomea opiskelleiden kielitaitokäsityksiä, ja vastaajien kielitaidon tuli lähtökohtaisesti olla vähintään tasolla B1 Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK) mukaan. Pääsääntöisesti vastaajat opiskelevat suomen kieltä pää- tai sivuaineena yliopistossa.Tutkimuksessa selviää, että sekä S2- että SV-oppijat painottavat kommunikaatiokykyä kielitaidon tärkeimpänä osana. Tärkeintä molempien ryhmien vastaajien mielestä on, että kielenkäyttäjä pystyy toimimaan ja selviämään erilaisista tilanteista kielen avulla. Kielen ei tarvitse olla virheetöntä, vaan tärkeintä on viestin perille meno. Esille nousee myös erilaisten tilanteiden ja rekisterien hallinta hyvän kielitaidon määritelmänä, ja erityisesti S2-vastaajilla puhekielen hallinta. Sanasto ja kielioppi nousevat esille lähinnä kommunikaatiota tukevina osa-alueina. Lisäksi vastauksissa mainitaan kulttuurintuntemuksen merkitys kielitaidossa. Pääsääntöisesti vastaajien määrittelemä hyvä kielitaito vastaa EVK:n taitotasoa B2.Kielen osa-alueista tärkeimpinä nähdään suulliseen kielitaitoon liittyvät alueet eli puhuminen ja kuullunymmärtäminen, ja näissä erityisesti informaalit tilanteet. Kuuntelemisen harjoittelua korostavat erityisesti SV-oppijat, joilla ei ole S2-oppijoihin verrattavia mahdollisuuksia kuulla suomea opiskelutilanteiden ulkopuolella. Kirjallisista osa-alueista lukeminen ja luetunymmärtäminen koetaan kirjoitustaitoja tärkeämmiksi, mutta kaikkiaan kirjalliset taidot jäävät suullisten taitojen varjoon. Kieliopin opettelu koetaan tärkeäksi, mutta useimmiten se liitetään kommunikaatiotaitoihin. Kommunikaatiovaikeuksista selviytymisen taitojen opetteluun tulisi molempien ryhmien mielestä panostaa opiskelussa.Ryhmien kielitaitokäsitysten välillä ei tulosten mukaan ole suurta eroa. Molemmat ryhmät haluavat oppia suomea, jolla tulee toimeen todellisissa tilanteissa. Kommunikatiivinen näkemys korostuu kummallakin ryhmällä. Erilainen oppimiskonteksti aiheuttaa kuitenkin eroja siihen, mihin kielen osa-alueisiin opetuksessa tulisi keskittyä. Avainsanat: suomi toisena kielenä, suomi vieraana kielenä, kielitaitokäsitykset, kielitaidon osa-alueet, Eurooppalainen viitekehy