Erityisopiskelijan työssäoppiminen - Kokemukset ammatillisen erityisoppilaitoksen ja työnantajan yhteistyöstä opiskelijan työssäoppimisjaksolla

Työssäoppiminen on noussut viime aikoina keskeiseen asemaan kaikessa ammatillisessa koulutuksessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena onkin selvittää ammatillisen erityisopetuksen yhteydessä toteutettavaa työssäoppimista ja siihen liittyvää yhteistyötä. Tarkastelun kohteena ovat yhteistyön ja työssäoppimisen nykyinen tila, onnistuneet kokemukset, ongelmat ja mahdolliset kehittämisalueet. Tutkimuksella kartoitetaan myös kohderyhmien, ammatillisen erityisopettajan, opiskelijan ja työpaikkaohjaajan käsityksiä ammattiosaamisen näytöistä ja erityisopiskelijan työllistymismahdollisuuksista. Tutkimuksen kohderyhminä olivat ammatillisesta erityisoppilaitoksesta: ammatillinen erityisopettaja ja erityisopiskelija sekä työpaikalta - työpaikkaohjaaja. Taustaorganisaatio, jossa tutkimus toteutui, on Ammattiopisto Luovin Alavuden yksikkö. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla neljää työpaikkaohjaajaa, kahta ammatillista erityisopettajaa ja kolmea erityisopiskelijaa. Tutkimuksen metodologinen lähtökohta oli laadullinen, kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusmetodina käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksen tulokset, opettajan näkökulmasta tarkasteltuna, osoittivat suurimpana yhteistyöhön liittyvänä ongelmana ajan puutteen. Yhteisistä tavoitteista ja oppisisällöistä opiskelijoiden työssäoppimisjaksoille ei ehditä riittävästi puhua työpaikkaohjaajien kanssa. Toinen suuri ongelma oli työssäoppimispaikkojen sijainti eri puolilla Suomea. Pitkät välimatkat vaikeuttivat tiivistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä oppilaitoksen ja työpaikan välillä. Työpaikkaohjaajat toivoivat enemmän tukea oppilaitokselta, esimerkiksi työssäoppimisjakson aikana tehtävistä työtehtävistä. Tieto opiskelijan osaamisesta ei siirry riittävästi työpaikalle, se vaikeuttaa sopivan työn löytämistä ja työnteon ohjaamista. Tiedon kulun ongelmat liittyivät lähinnä opiskelijan ohjaustilanteisiin, työvalmiuksiin ja ammattialan oppisisältöihin. Opiskelijoiden käsityksen mukaan työssäoppimisjaksot olivat onnistuneet hyvin ja he olivat saaneet riittävästi ohjausta työtehtäviä suorittaessaan. Työpaikalla heihin oli suhtauduttu myönteisesti ja he olivat oppineet uusiakin asioita. Opiskelijat olivat myös hyvin tietoisia siitä, miksi työssäoppimista ylipäätään järjestetään.Tutkimuksen luotettavuutta on lisännyt monipuolinen tutkimusaineisto. Tutkimuksen tulokset tulee kuitenkin nähdä aihetta kuvailevina, ei niinkään tarkkana tietona. Ne kuvaavat yksittäistä ilmiötä ja niiden perusteella ei voi tehdä yleistyksiä. Kehitettävinä asioina opettajat toivoivat saavansa enemmän aikaa työssäoppimisen suunnittelemiseen ja toteuttamiseen. Näyttöjen onnistuminen työelämässä edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä oppilaitoksen kanssa muun muassa näyttöjen ohjeistuksessa. Opettajien työelämäjaksot koettiin tarpeellisina, niiden aikana opettajat voisivat päivittää oman ammattialansa asiantuntemusta. Työpaikkaohjaajat toivoivat oppilaitokselta enemmän tukea ja opiskelijoita koskevaa tietoa. Opiskelijoiden työllistymistä tulee tukea yhteiskunnan taholta taloudellisesti tai henkilöresurssin muodossa.Avainsanat: ammatillinen erityisopetus, erityisopiskelija, työssäoppiminen, työnantaja, yhteisty