Työmatkaaja taipaleellaan - Pendelöinti Helsingin metropolialueen työmarkkinoita rakenteistavana tekijänä

Kuntarajat ylittävässä työmatkaliikenteessä - pendelöinnissä - kulkevat ihmismäärät ovat olleet Suomessa tasaisessa kasvussa 1970-luvulta lähtien. Ilmiölle on olemassa monia eri syitä, mutta yhtenä olennaisimpana tekijänä voidaan pitää seutuistumiskehitystä ja tätä kautta seurannutta asunnon ja työpaikan välisen etäisyyden kasvamista. Työpaikat ovat myös yhä enenevissä määrin keskittymässä alueellisesti, jolloin pendelöinnistä tulee yhä useammalle ainut vaihtoehto. Toisaalta myös yleinen varallisuustason nousu ja liikenneverkkojen parantuminen on aikaansaanut sen, että ihmisillä on aiempaa selvästi paremmat mahdollisuudet kulkea pitkiäkin työmatkoja. ässä tutkielmassa tarkastellaan Helsingin metropolialueen pendelöintiä. Lukumääräistä kehitystä tarkastellaan vuosien 1987, 1990, 1995 ja 2004 osalta. Painopisteenä on kuitenkin tarkennetun aineiston perusteella tehty selvitys siitä, miten pääkaupunkiseudulle sisäänpendelöivät, ja toisaalta ulospendelöivät jakautuvat sosioekonomisten muuttujien valossa. Lisäksi tarkastellaan miesten ja naisten välisiä eroja pendelöinnissä. Tarkennetussa aineistossa on muuttujina asuinkunta, työpaikan kunta, sukupuoli, ikäryhmä, koulutustaso, siviilisääty, toimiala ja tulotaso. Näitä tietoja vertaillaan vuosien 2000 ja 2004 osalta. Pääasiallinen tutkimusmetodi on ristiintaulukointi ja tulokset on esitetty graafisessa muodossa. Lisäksi on käytetty jonkin verran kartografista esitystä. Pendelöinti on lisääntynyt koko tutkitulla ajanjaksolla niin pääkaupunkiseudulle, kuin myös sieltä ulospäin. Vuoden 2004 tietojen mukaan pääkaupunkiseudulle pendelöi muualta Suomesta reilut 111 000 henkeä, joista noin 60 000 Uudeltamaalta. Vastaavasti pääkaupunkiseudulta ulospäin pendelöi vajaat 25 000 henkeä. Noin puolet heistä pendelöi Uudellemaalle. Miesten ja naisten väliset erot pendelöinnissä ovat supistuneet etenkin pääkaupunkiseudun lähikunnissa, mutta pysyneet jokseenkin ennallaan kauempana sijaitsevissa kunnissa, lukuun ottamatta isoja kaupunkeja. Sisään- ja ulospendelöintiä vertailtaessa voidaan huomata ulospendelöinnin pysyneen edelleen selvästi miesvaltaisena, siinä missä lähikunnista pääkaupunkiseudulle pendelöivien joukossa naisten osuus on yleisesti lähenemässä miesten osuutta. Avainsanat: metropolialue, pendelöinti, seutuistuminen, työmarkkina-alue, työmarkkinat, työmatkaliikkuvuu