Tutkimuksen tuottavuus- ja sovellettavuusvaatimukset uhka akateemiselle työlle? - Markkinoituva yhteiskunta ja muuttuva akateeminen professio

Tutkielmassa perehdytään markkinoituvan akateemisen toimintaympäristön vaikutuksiin akateemiseen professioon ja erityisesti toimintaympäristön muutoksen tutkimustyölle tuottamiin uhkiin. Markkinoituminen ymmärretään tutkielmassa yleiseurooppalaisena yhteiskuntapoliittisena ilmiönä, joka on syntynyt hyvinvointivaltioiden ajauduttua taloudelliseen kriisiin ja hallinnon läpinäkyvyysvaatimusten lisäännyttyä. Sen ensisijaisia mekanismeja ovat suomalaisessa korkeakoulukontekstissa olleet yksityiseltä sektorilta lainattujen johtamisoppien sisäänajo, tulosajattelu sekä kilpaillun rahan merkityksen kasvu yliopistojen rahoituksessa. Näillä muutoksilla on ollut yliopistojen massoittumisen rinnalla merkittävä vaikutus akateemiseen työhön ja tutkimukseen sekä akateemisen henkilöstön professioasemaan. Tutkielman empiirinen tarkastelu perustuu vuosina 2007 ja 2008 suoritetun Muuttuva akateeminen professio -kyselyn aineistoon. Kyselyn perusjoukko koostui lähes koko suomalaisen korkeakoulukentän opetus- ja tutkimushenkilökunnasta. Tutkielman aineisto on rajattu koskemaan ainoastaan yliopistovastaajia, jotka vastasivat kyselyn tutkimusosioon. Akateeminen professio rajautuu aineistossa kaikkiin yliopistoissa työskenteleviin täyspäiväisiin opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluviin henkilöihin. Akateemisen profession määritelmä ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, joten tutkielmasta merkittävän osuuden muodostaa akateemisen profession määrittely ja sen peilaaminen kyselyaineistoon. Koska kyseessä on poikittaistutkimus, akateemisen profession markkinoitumisen murros konstruoidaan kirjallisuuden kautta ja empiriaa tarkastellaan ajanhetkenä murroksessa. Tutkielman tarkoituksena on antaa lisätietoa suomalaisesta akateemisesta professiosta ja sen kokemista sovellettavuus- ja tuottavuuspaineiden aiheuttamista uhista tutkimukselle. Tutkielmassa akateemisen profession toimintaympäristön murrosta tarkastellaan kirjallisuuden sekä politiikka-asiakirjojen avulla. Kirjallisuus perustuu hallinnontutkimuksen, korkeakoulututkimuksen, professiotutkimuksen ja kriittisen yhteiskuntatutkimuksen traditioille. Politiikka-asiakirjoista tarkastellaan lähinnä opetusministeriön ja valtionvarainministeriön dokumentteja. Työn empirian analysointi on kvantitatiivista. Tutkimusaineistoa analysoidaan ristiintaulukoinnein, keskiarvotarkasteluilla, faktorianalyysillä sekä regressioanalyysillä. Tutkimuksen vapautta merkittävimmin rajoittavia tekijöitä ovat johtamisjärjestelmiin ja rahoitukseen liittyvät muuttujat. Tutkimuksen laadulle soveltavuuspaineita suuremman uhan luovat tuottavuuspaineet. Akateeminen professio jakaa arvojensa lisäksi yhteiset uhat, vaikka se on muuten fragmentoitunut. Tutkimuksen vapauden positiivinen ja negatiivinen aspekti tulisi korkeakoulukeskustelussa erottaa selkeämmin toisistaan. Vapaasta tieteellisestä kommunikaatiosta keskusteltaessa tulisi huomioida professionaalisen jarrun lisäksi tutkimuksessa hahmoteltu taloudellinen jarru. Asiasanat:Akateeminen professio, akateeminen työ, tutkimuksen vapaus, markkinoituminen, tulosajattelu, resurssiriippuvaisuu