KIISTELTY KIRKKOTAIDE YHTEISKUNNAN ILMAPUNTARINA - Tampereen tuomiokirkon freskoista ja Oriveden kirkon alttarireliefistä käytyjen keskustelujen yhteiskunnalliset ulottuvuudet

Kirkkotaiteen tiimoilta on syntynyt Suomessa monta "kohua", joissa taideteosta on vaadittu poistettavaksi tai muutettavaksi. Tässä työssä tarkastellaan kahta lähtökohdiltaan samantapaista kohutapausta, Tampereen Tuomiokirkon mieliä järkyttänyttä Hugo Simbergin maalauskoristelua vuodelta 1907 ja Oriveden kirkon Kain Tapperin alttarireliefiä Golgatan kallio vuodelta 1961.Työn päätavoitteena on esittää kokonaisnäkökulma näiden kirkkokohujen muodostumisesta ja muodostamisesta. Tutkimus nivoutuu vallan ja estetiikan suhteiden tutkimukseen - "hyvän taiteen" määrittely yleisesti on yhteiskunnan arvokeskusteluun olennaisesti liittyvä prosessi, jolla on aina yhteytensä yhteiskunnan historiaan, kollektiivisiin arvoihin ja vallanjakoon.Päälähdeaineistona tutkimuksessa on käytetty kohujen aikaista sanomalehti- ja aikakauslehtikirjoittelua, erityisesti on käytetty Kuvataiteen keskusarkiston leikekokoelmaa. Lisäksi tutkimuksessa on käytetty laaja-alaista lähdekirjallisuutta. Menetelmänä lehdistölähteiden tulkinnassa on käytetty ennen kaikkea kvalitatiivista tekstianalyysia.Tutkimuksessa ilmenee, että Tampereella olivat vastakkain edistysmielinen eliitti ja säätykirkko konservatiivisine tukijoineen, Orivedellä urbaani älymystö ja konservatiivinen maakansa. Tapausten julkisuusilmastoa verratessa lisääntyneenä tavallisen kansalaisten kommentointina. Huolestuneet kansalaiset esittivät suorasukaisesti näkemyksiään mielipidepalstoilla ja lehtien uutisoinnissakin käytettiin kadunmiehen ääntä. Sen sijaan Johanneksen kirkon tapauksessa kirjoittelu oli enemmän kapean eliitin keskinäistä nokittelua, jossa kirjoittajien auktoriteeteilla oli merkittävä rooli.Molempina tarkasteluajanjaksoina taiteen autonominen asema oli vahva ja mahdollistamassa kirkkotaideteosten synnyn. Vastaavasti kirkko oli instituutiona heikoimmillaan. Yhteiskunnalliset muutokset pakottivat kirkon säätykirkosta kansankirkoksi. Kirkko ei kummassakaan tapauksessa sisäisesti kiistellyt miten sen itsensä pitäisi uskoa kuvittaa, vaan miten sen ulkopuoliset toimijat voivat uskonnollista kuvastoa visuaalisesti tulkita. Itsenäistynyt taide ulosmittasi molemmissa tapauksissa vapautensa rajat täysimittaisina. Poliittisia tekijöitä ei kohun ytimessä nähty, mutta politiikka ja yhteiskunnalliset ideat olivat määrittämässä osallistujien toimintamahdollisuuksia. Asiasanat:kirkkotaide, Tapper, Simberg, Tampereen Tuomiokirkko, Golgatan kallio, Oriveden kirkko, kirkkokoh