Tutkimusta UPM Puutuotetoimialan henkilöstölehdessä käytetyistä termeistä ja termien venäjännöksistä

Tutkielmassa tarkastellaan UPM Puutuotetoimialan henkilöstölehdessä käytettyjä termejä ja niiden venäjännöksiä. Tämän lisäksi tutkitaan venäjäksi käännettyjen termien vastaavuutta UPM:n alun perin venäjän kielellä tehdyn henkilöstölehden termeihin. Tavoitteena on ollut selvittää, miten UPM Puutuotetoimialan viestinnässä on panostettu termien käännöksiin sekä miten termien käännökset ovat vaikuttaneet siihen, kuinka hyvin henkilöstölehti on onnistunut yrityksen viestien välittämisessä. Tutkimusaineisto on UPM Puutuotetoimialan suomenkielinen henkilöstölehti ja sen venäjänkielinen käännös. Suomenkielisestä lehdestä on poimittu yhtiön kielenkäytössä usein esiintyviä termejä, ja venäjänkielisestä lehden käännöksestä termien venäjännökset. Aineistosta on tehty sähköinen korpus nimeltä Wood&People. Aineistosta löytyneet suomenkielisten termien venäjänkieliset vastineet on jaoteltu Ingon pragmaattisten käännösvastineiden jaottelua noudattaen käyttö- ja kontekstivastineisiin, sekä itse lisäämääni luokkaan käännösvirheet. Venäjänkielisiä vastineita on verrattu rinnakkaisaineistoon, jona on käytetty UPM:n Venäjällä alun perin venäjän kielellä julkaistua henkilöstölehti UPM.ru:ta. Myös UPM.ru:n tekstit on skannattu korpukseksi nimeltä UPM.ru. Rinnakkaistekstien käytön avulla on ollut tarkoitus selvittää, ovatko käännösvastineet käytössä myös autenttisissa venäjänkielisissä henkilöstölehden teksteissä. Tutkimuksen viimeisenä vaiheena termeistä on tehty haastattelu UPM Puutuotetoimialan venäjänkieliselle henkilöstölle. Haastattelun tarkoituksena on ollut selvittää, miten hyvin käännöstermit tunnetaan ja ymmärretään kohderyhmässä. Käyttö- ja kontekstivastinejaottelun perusteella näytti siltä, että UPM Puutuotetoimialan termit ovat harmoniassa ja kääntäjillä on omat vakiintuneet vastineensa yhtiössä käytössä oleville erikoistermeille. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoitti, että termeille ei ole käytössä yhdenmukaisia vastineita, edes henkilöstölehdessä, jota on kääntänyt vain yksi käännöstoimisto. Usein toistuvat venäjänkieliset vastineet henkilöstö on omaksunut kielenkäyttöönsä paremmin kuin yksittäiset vastineet. Vastineiden johdonmukainen käyttö onkin tärkeää viestien ymmärtämisen kannalta. Tämän vuoksi termien yhdenmukaistamiseen tulisi panostaa yrityksessä huomattavasti nykyistä enemmän. Asiasanat: viestintä, sisäinen viestintä, kääntäminen, käännösvastine, termi