Organisaation kehittäminen muutoksessa. Case: Tampereen kaupungin energialiiketoiminnat

Tutkimus käsittelee organisaation kehittämistä yhtiöittämisprosessissa. Tutkimuksen tavoite on kuvata ja analysoida yhtiöittämisen mukanaan tuomia kehittämishaasteita kunnallisella sektorilla toimivassa kohdeorganisaatiossa. Tavoitteeseen pyrittiin pääsemään kolmen alaongelman avulla, joissa pohditaan ja tarkastellaan kehittämishaasteita kolmesta eri näkökulmasta: organisaation-, johtajuuden ja esimiestyön- sekä kehittämistoimenpiteiden näkökulmasta. Tutkimuksen kohdeorganisaatioksi valikoitui Tampereen kaupungin energialiiketoiminnat. Kohdeorganisaatiossa 2000- luvun vaihteessa läpikäyty kannattavuuskriisi vauhditti ja käynnisti lukuisia muutoksia, jotka jatkuvat koko organisaation yhtiöittämisen merkeissä. Jatkuvat muutokset ovat asettaneet organisaation monenlaisten haasteiden eteen. Nykyinen yhtiömuotoinen, liiketalousmarkkinoilla kilpaileva verkosto- organisaatio tarvitsee aivan erilaista johtajuutta kuin byrokraattinen, jäykkä kunta- organisaatio aikanaan. Johtamisjärjestelmiä tulisi päivittää, esimiehiltä edellytetään aikaisempaa laajempaa kompetenssia, tietoja ja taitoja sekä koko organisaatiokulttuuri vaatii sopeuttamista uudenlaiseen jatkuvasti muuttuvaan ja jatkuvaa toiminnan kehittämistä edellyttävään toimintaympäristöön. Hallinnon ja teknologian yhdistämisen lisäksi esimiehen on kyettävä ihmisten johtamiseen ja sen systemaattiseen kehittämiseen. Tutkimuksen teoreettinen osa kokoaa tietoa muutoksen mekaniikasta, organisaation kehittämisestä,johtajuuteen ja esimiestyöhön liittyvistä, muutosta edesauttavista asioista, oppivasta organisaatiosta sekä organisaation osuudesta esimiesten ammatillisessa kehittymisessä. Empiirinen aineisto koostuu pääasiassa haastattelumateriaalista ja organisaatiosta saaduista asiakirjoista. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen case- tutkimus. Tutkimusta varten tehtiin 15 teemahaastattelua. Työn teoreettiset lähestymistavat ovat ohjanneet teemahaastattelujen kysymyslomakkeen kysymyksiä. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin menetelmää apuna käyttäen.. Tutkimustulokset korostavat toimintatapojen jämäköittämistä, viestinnän kehittämistä, informaation perillemenon varmistamista sekä toiminnan selkeämpää fokusointia organisaation toimintaa kehitettäessä. Organisaation rakenteesta johtuvia kehittämisesteitä, liittyen henkilöstörakenteeseen ja päätöksenteon huonoon kohdistamiseen, tulisi yrittää tehokkaasti hallita ja vähentää. Johtajuuden kehittämisen kriittisinä tekijöinä korostui johtajuuden ottaminen, johtamisprofiilin nostaminen sekä vastuiden selkiyttäminen. Esimiestyön kehittämisen haasteet painottuivat esimiesten roolin parempaan määrittelyyn, palautteenantotaitojen kehittämiseen sekä esimiestyön hoitamisessa tarvittavien ajallisten ja muiden resurssien parantamiseen. Kehittämistoimenpiteiden näkökulmasta suurimmiksi kehittämishaasteiksi nousi toimenpiteiden johdonmukaistaminen ja henkilökohtaisemmalle tasolle vieminen, pitkäjänteisyyden lisääminen, saatujen ja mahdollisten hyötyjen tarkempi analysointi ja tarkastelu sekä alaistaitojen parantaminen ja niiden merkityksen selkeämpi korostaminen. Tavoitteena on oppivan organisaation mallin siirtäminen kohdeorganisaatioon, joka edellyttää koko organisaatiolta kulttuurin sekä asenteiden muuttamista. Avainsanat: Kunnallinen liiketoiminta, yhtiöitys, organisaation kehittäminen, johtajuus, esimiestyö, oppiva organisaati