Sosiaalinen pääoma työhyvinvointia edistävänä tekijänä - luottamuksen ja sosiaalisen tuen yhteys valtion henkilöstön työhyvinvointiin Kaikki hyvin työssä? -kyselyn 2006 pohjalta

Tutkimuksen tarkoituksena oli perehtyä sosiaalisen pääoman käsitteeseen etenkin työyhteisöjen ja organisaatioiden näkökulmasta ja pohtia sosiaalisen pääoman yhteyttä työhyvinvointiin. Työhyvinvointi määriteltiin Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut määritelmän mukaisesti, työhyvinvointi syntyy työssä se luodaan yhdessä ja se pohjaa hyvään johtamiseen, osaamiseen ja työnhallintaan sekä osallisuuteen. Tutkimus perustui vuonna 2006 valtionhallinon henkilöstölle suunnatun Kaikki hyvin työssä? -kyselyn aineistoon. Tutkimusaiineistoon kuului 1 434 vastaajaa, ja aineisto vastasi riittävällä tarkuudella valtion henkilöstöä vuonna 2006. Tutkimus on käyttänyt teoreettisena viitekehyksenään sosiaalisesta pääomasta käytyä keskustelua ennen kaikkea työelämään ja työyhteisöihin liittyen. Kyselystä käytettiin ainoastaa se osa kootuista tiedoista, joka sopi määritellyn sosiaalisen pääoman, luottamuksen, sosiaalisen tuen ja sosiaalisten verkostojen viitekehykseen. Sosiaalista pääomaa kuvaavaa summamuuttuja muodostettiin sosiaalisen pääoman osatekijöiksi määritellyt osiot yhteen laskien. Summamuuttuja sisälsi luottamukseen ja reiluuteen sekä tuen saantiin työpaikalla liittyvät viisi kysymystä. Työhyvinvointia kuvaavana mittarina käytettiin Valtiokonttorissa kehitettyä mittaria, vastaajan kokemusta työhyvinvoinnistaan asteikolla 0- 10. Sekä sosiaalisen pääoman että työhyvinvoinnin taso aineistossa olivat selvästi mittarin aritmeettisen keskiarvon yläpuolella. Taustatekijöiden (sukupuoli, ikä, koulutusaste, sosioekonominen asema, esimiesasema) ja sosiaalisen pääoman välillä oli tilastollisesti vähintään melkein merkitseviä yhteyksiä kaikkien muiden paitsi sosioekonomisen aseman mukaan. Tutkimuksen mukaan sosiaalista pääomaa oli tilastollisesti merkitsevästi miehillä enenmmän kuin naisilla, nuorilla enemmän kuin iäkkäämillä ja esimiesasemassa olevilla enemmän kuin niillä joilla ei ollut esimiesasemaa. Yllättävästi sukupuolella ja iällä ei kuitenkaan ollut yhteyttä työhyvinvointiin, mutta työhyvinvointi oli korkeampi esimiesasemassa olevilla. Lisätarkastelun perusteella pääteltiin, että miehillä ja naisilla saattaa olla jossakin määrin erilaista sosiaalista pääomaa. Sosiaalisen pääoman ja työhyvinvoinnin yhteys oli tilastollisesti voimakas, ja selitettävässä mallissa sosiaalinen pääoma voisi selittää noin 25 prosenttia työhyvinvoinnin vaihteluista. Tutkimustuloksia voidaan käyttää hyväksi laaja-alaisesti työhyvinvointitoimintaa kehitettäessä. Avainsanat: sosiaalinen pääoma, työhyvinvointi, luottamus, sosiaalinen verkost