Opetuksen arviointi - koulutuspoliittinen diskurssi

Suomen korkeakoululaitos on kokenut huomattavan muutoksen lyhyessä ajassa. Euroopan unionin komission johdolla yhteistyötä eri yhteiskuntasektoreilla on pyritty tiivistämään direktiivien ja niitä seuraavien kansallisten lakien muodossa. Työvoiman liikkuvuuden parantaminen ja yhteiset työmarkkinat ovat edellyttäneet koulutuspoliittisia linjauksia, joiden tarkoituksena on ollut kohottaa Euroopan kilpailukykyä markkina-alueena. Suomen korkeakoululaitokselle Euroopan unionin Valkoisen kirjan mukainen kognitiivisen yhteiskunnan tavoite on tarkoittanut siirtymistä dualistiseen korkeakoulujärjestelmään ja kaksivaiheisiin bachelor- ja master-tasoisiin tutkintoihin. Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu Euroopan unionin koulutuspoliittisia linjauksia ja niiden vaikutuksia Suomen korkeakoulujärjestelmään. Tutkimuksen kohteena on Suomen korkeakoululainsäädäntö, opetusministeriön ja opetushallituksen julkaisut sekä korkeakoulujen arviointineuvoston linjaukset. Aineiston viitekehyksenä ovat olleet Euroopan unionin julkaisema teos Valkoinen kirja koulutuksesta ja sen koulutuspoliittiset tavoitelinjaukset. Teoksen vaikusta Suomen kansalliseen järjestelmään on arvioitu tutkimalla viranomaispuhetta diskurssianalyysin keinoin. Diskurssianalyysissä käytettiin Kirsi Juhilan diskursiivisia muodostumia tutkivaa mallia, jossa etsitään faktuaalistamisstrategioita viranomaispuheessa. Tarkoituksena oli selvittää onko tutkimusaineistosta löydettävissä vahva samansuuntainen diskurssi ja liittyykö tämä diskurssi arvioinnin koulutuspoliittiseen tavoitteeseen, jossa korkeakoulujen kohdalla pyritään korostamaan kansallista ja kansainvälistä arviointia. Tutkimuksen aineisto heijasti vahvaa ekstradiskursiivista suhdetta Eurooppalaiseen koulutuspolitiikkaan, jonka seurauksena aineistosta nousi vahva yhdensuuntainen diskurssi ilman dialektista samanaikaista rinnakkaisuutta sivistyksellisen diskurssin kanssa. Tulokset osoittivat, että Suomen koulutuspolitiikka on kiinteästi sitoutunut lainsäädännöllisin toimin yhteisiin eurooppalaisiin tavoitteisiin, vaikka koulutuksen alalla Euroopan unionilla ei ole ylikansallista lainsäädäntöä, eikä Maastrichtina sopimus (2004) suoraan tee mahdolliseksi tällaisen lainsäädännön antamista. Asiasanat: ammatillinen koulutus, diskurssianalyysi, EU-politiikka, koulutuspolitiikk