Säästöt ja valtionosuusjärjestelmä 1990-luvulla. Tutkimus kunta – valtio –suhteen muutoksesta ja ongelmista laman kourissa

Tutkielmassani tarkastelen kuntien ja valtion suhdetta 1990-luvulla. Lähestyn tutkimuskohdetta eduskunnassa esitettyjen puolueiden puheenvuorojen kautta. Aineistoni muodostuu kahden valtionosuuslain, kolmen valtioneuvoston selonteon, kahden välikysymyksen sekä kymmenen talousarvion käsittelyn yhteydessä esitetyistä puolueiden puheenvuoroista. Havainnoin puheenvuorojen keskeisiä teemoja ja teemojen muutosta ajan kuluessa käyttämällä sisällön erittelyä apunani. Lisäksi analysoin puheenvuoroissa esiintyviä erilaisia vakuuttamisen tapoja ja sitä, miten nämä vakuuttamisen tavat rakentuvat ja miten niiden painotukset muuttuvat ja osin pysyvät samoina vuosikymmenen edetessä. Retorinen diskurssianalyysi toimii tässä kohdin välineenäni. Pääasiallinen kiinnostuksen kohteeni on valtionosuusuudistus ja sen ajoittuminen samaan aikaan maamme historian vaikeimman taloudellisen laman kanssa. Esittivätkö puolueet laman syynä uudistaa valtionosuusjärjestelmää? Oliko vanhan järjestelmän tehottomuus ja liiallinen byrokratia uudistuksen syy? Vai loiko kenties kunnallisen itsehallinnon toteutumattomuus käytännössä paineita antaa kuntien toimia vapaammin palvelujen toteuttamisasteella? Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä on aineistolähtöisesti yhdistelmä teorioita julkistaloudesta, julkishallinnon alue- ja keskushallinnon työnjaosta, hyvinvointivaltionäkemyksistä ja hyvinvointioikeudesta sekä kunnallisesta itsehallinnosta. Tutkimustulosteni perusteella kuntien ja valtion suhde oli hyvin monitahoinen ja haasteellinen 1990-luvulla. Sitä oli vaikea hahmottaa selkeänä kokonaisuutena, joten vastakkainasettelut korostuivat puolueiden kannanotoissa. Vastakkainasetteluasetelmaa korosti myös hallituspohjan voimakas muuttuminen tarkasteluajanjakson puolivälissä. Johtopäätökseni on, että taloudellisen tilanteen vaikutusta kunta – valtio –suhteeseen on mahdotonta erottaa itse järjestelmämuutoksesta. Julkinen talous, säästöt ja leikkaukset muokkasivat järjestelmää kuntien osalta hyvinkin ongelmalliseksi, jolloin itse järjestelmän rakenteen tarkastelu ei kerro kaikkea. Julkisen talouden rooli tuli merkittäväksi ja määrääväksi osaksi kunta – valtio –suhdetta laman myötä eikä sen merkitys vähentynyt laman helpottaessakaan. Avainsanat: valtionosuusjärjestelmä, julkinen talous, julkisen sektorin sisäinen työnjako, hyvinvointivaltio, hyvinvointioikeus, kunnallinen itsehallint