Tunteella valittu, järjellä perusteltu - Nuorten lukiovalinta

Tutkielmassa perehdytään nuorten lukiovalintaan ja sen perusteisiin. Koska yli puolet kustakin ikäluokasta käy lukion, on tärkeää tutkia, millä perusteella nuoret valitsevat oman oppilaitoksensa. Suomen koulutusjärjestelmässä lukiokoulutuksella on keskeinen asema ja yleensä kunnat vastaavat sen järjestämisestä. Suuriin kuntiin on syntynyt suosittuja lukioita, joihin on korkeat keskiarvorajat ja toisaalta pienissä kunnissa lukiot joutuvat kilpailemaan opiskelijoista voidakseen ylläpitää opetusta. Jotkut nuoret haluavat panostaa opiskeluun, tekevät yksilöllisiä ratkaisuja ja muuttavat 16-vuotiaina yksin toiselle paikkakunnalle opiskellakseen erityislukiossa. Tutkielman keskeinen teoreettinen viitekehys liittyy imagon ja mielikuvan käsitteisiin ja niiden vaikutuksesta päätöksentekoon valittaessa aineetonta palvelua. Karvosen jaottelussa imago tarkoittaa organisaation tietoisesti itsestään luomaa kuvaa ja mielikuva on vastaanottajalle eri lähteistä tulevan informaation myötä kohteesta syntynyt käsitys. Päätöksentekoteorian taustalla on Simonin rationaalisuuden rajoitteet ja heurististen menetelmien valintaan tuomat helpotukset. Nuoren ei tarvitse selvittää kaikkia mahdollisia vaihtoehtojaan, vaan hän voi valita lukion, kun tyydyttävä ratkaisu on löytynyt. Tutkimus on rajattu neljään lukioon Tampereen keskustan alueella eikä tuloksia sellaisenaan voida soveltaa laajemmin. Lukiot valittiin vertailuun niiden sijainnin vuoksi, ja niiden kurssivalikoima ja opetuksen painotus eroavat toisistaan. Yhdellä lukiolla on ilmaisutaidon ja toisella kuvataiteen opetuksen erityistehtävä, mikä tekee näistä lukioista suosittuja. Kaksi muuta lukiota ovat yleislukioita, joista toista pidetään erittäin hyvämaineisena ja toisen valtti on keskustalukioksi hieman alempi keskiarvoraja. Kyselytutkimuksen perusteella tärkeimmät valintaperusteet olivat opetuksen erityistehtävät ja lukion sijainti. Kuitenkin kertoessaan lukiovalinnasta vapaamuotoisesti, lähes kaikki nuoret mainitsivat kaverit ja tutut ensisijaisina tiedonlähteinään. Voidaankin tulkita, että lukio valitaan mielikuvien pohjalta, mutta päätöstä perustellaan tärkeiksi katsotuilla ja lukion imagoon sopivilla kriteereillä. Vanhempien mielipiteillä ei katsottu olevan suurta arvoa lukiovalintaa tehtäessä, mutta lähes kaikki saivat vanhempien tuen päätökselleen. Vanhempien asema lukiovalinnassa korostui kauempaa tulevien nuorten taloudellisena tukena. Opinto-ohjaus keskittyy peruskoulun viimeisillä luokilla jatko-opintojen esittelyyn. Vaikka yli puolet kyselyyn vastanneista oli tyytyväisiä saamaansa opinto-ohjaukseen, erityisesti hyvin koulussa menestyneet olisivat kaivanneet enemmän tukea lukiovalintaansa. Lukioiden esittelytilaisuuksien koettiin antavan varmuutta muuten mielikuviin perustuvassa päätöksenteossa. Avainsanat: lukiovalinta, imago, mielikuva, koulutusjärjestelmä, yhteishak