Uudenlaista yhteistyötä toisen asteen koulutuksessa. Kainuun hallintokokeilun koulutustoimialalle aiheuttamat muutokset

Tämä tutkimus käsittelee Kainuun hallintokokeilun myötä Kainuussa koulutustoimialalla tapahtuneita muutoksia ja niiden onnistumista hallintokokeilulle asetettujen tavoitteiden valossa. Muun muassa palvelutuotannon ongelmien vuoksi kehitetty Kainuun hallintokokeilu pohjaa Kainuun kuntien perustamaan maakunta-kuntayhtymään, jonka vastuulla on muun muassa toisen asteen koulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus. Hallinta-ajattelun mukaiset joustavat toimintatavat ja verkostomainen yhteistyö ovat viimeaikaisten hallintouudistusten perusta. 1990-luvulta lähtien hallintouudistuksissa on tehokkuuden lisäksi korostettu koko organisaation muutosta niin, että on tavoiteltu myös palvelujen ja hallintokulttuurin parantamista. Lisäksi välitason hallinto on noussut viime aikoina merkittäväksi uudistusten kohteeksi, koska ylikunnallisesta yhteistyöstä on toivottu ratkaisua kuntien palvelutuotannon ongelmiin. Kunnat tuottavat jo yhdessä palveluja seudullisesti etenkin aikaansaadakseen kustannussäästöjä, mutta myös kehittääkseen työnjakoa ja parantaakseen palvelujen laatua. Yhteistyöllä voidaan samanaikaisesti parantaa koko alueen kilpailukykyä ja säilyttää palvelut omassa kunnassa. Nämä edut pätevät myös koulutuspalveluissa. Kainuussa kuntien välinen yhteistyö on tavallista seutuyhteistyötä tiiviimpää kuntien sitouduttua siihen sopimuksin ja erikoislain määritettyä yhteistyön puitteet. Siitä huolimatta koulutustoimialalle hallintokokeilun myötä asetettuja tavoitteita oli vaikea löytää. Eri lähteistä kootut tavoitteet koskevat taloudellisuutta, väestön kysyntää ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavan koulutusrakenteen luomista, yhteistyötä eri muodoissaan sekä opetuksen laatua. Tutkimuksen empiria kerättiin verkkokyselyllä, johon vastasivat kainuulaiset luottamushenkilöt ja viranhaltijat. Kyselyä täydentämään kerätyn dokumenttiaineiston perusteella Kainuun hallintokokeilu on tähän mennessä jo lisännyt yhteistyötä eri tavoin. Monimuoto-opetuksen lisääntyminen on parantanut toimintaedellytyksiä ja kyselyn perusteella Kainuussa ollaan melko tyytyväisiä koulutustoimialan tuloksiin tähän mennessä. Taloudellisuus, tehokkuus ja yhteistyö eri muodoissaan ovat parantuneet ja koulutusrakenne vastaa eri toimijoiden tarpeisiin. Sen sijaan koulutustoimialan johtaminen ja päätöksenteon demokraattisuus koettiin huonoksi. Erityisen huolestuneita vastaajat olivat koulutuspalveluiden turvaamisesta eri puolilla maakuntaa. Tutkimuksen perusteella Kainuun hallintokokeilu on koulutustoimialan osalta lähtenyt tehokkaasti liikkeelle ja asetettujen tavoitteiden osalta tulokset ovat hyviä, mutta parannettavaa on vielä hallintokulttuuria koskevissa asioissa sekä maakunnan asukkaiden asenteiden kohentamisessa