Lapualaiset ­keitä he olivat ja mitä he tekivät? Hämeenlinnan seudun Lapuan liike 1929 -­ 1932

Pro gradu ­tutkielma käsittelee vuoden 1929 lopulla alkanutta kommunisminvastaista liikehdintää, Lapuan liikettä, paikallishistorian kautta. Tutkimuskohteena on Hämeenlinnan seutu Etelä-Hämeessä, jossa Lapuan liike sai voimakasta kannatusta. Hämeenlinnan seutuun kuuluivat Hämeenlinna, Vanaja ja Hämeenlinnan maalaiskunta. Tutkielmassa käydään läpi Hämeenlinnan seudun Lapuan liikkeen tapahtumat joulukuulta 1929 Mäntsälän kapinaan maaliskuussa 1932. Lisäksi tarkastellaan myöhemmin vaikuttaneen Lapuan liikkeen henkisen perillisen Isänmaallisen kansanliikkeen kannatusta ja yhteyttä Lapuan liikkeeseen. Työn tutkimuskysymyksenä on, mitä seudulla oikein tapahtui Lapuan liikkeen aikana. Yhtä lailla tarkastellaan ketkä olivat toiminnan taustalla sekä millaisissa ryhmissä ja verkostoissa Lapuan liike sai kannatusta. Lisäksi työssä pohditaan, miksi oikeistoradikalismi sai kannatusta alueella. Tapahtumahistoriasta ja Lapuan liikkeen toimintaan osaa ottaneiden selvittäminen on vaatinut paikallislehdistön systemaattista läpikäyntiä. Lisäksi on hyödynnetty arkistolähteitä koskien tutkimusajankohdan omavaltaisuuksia, lapualaisjärjestöjä ja paikallisten kokoomusvaikuttajien suhdetta kansanliikkeeseen. Lapuan liikkeeseen osaa ottaneiden taustaa on tarkasteltu ammatilliseen luokitukseen perustuvan sosiaalisten kerrostumien kautta. Lisäksi lapualaisten ikärakenteesta ja sitä kautta hahmottuvasta tavasta havainnoida maailmaa on otettu selvää. Suuresta määrästä lapualaisia on eroteltu ydin, joka ohjaili kansanliikkeen toimintaa. Tutkielmassa tullaan tulokseen, että Hämeenlinnan seudulla tapahtui paljon Lapuan liikkeen hyväksi tehtyjä mielenilmaisuja ja tekoja tutkimusajankohtana. Se on erikoista, sillä alueella kommunistien kannatus oli vähäistä. Seudun Lapuan liike kohdistikin toimintansa hyvin nopeasti paikalliseen sosialidemokraattiseen lehdistöön ja sosialidemokraattisen työväestön omistamia kiinteistöjä kohtaan. Lapualaisjärjestö Suomen Lukosta kehittyi alueella porvarillisten puolueiden vaaliliittojen menestyksen tae. Se hoiti vaalityön puolueiden puolesta. Seudun Lapuan liikkeen taustalla olivat paikalliset kokoomusvaikuttajat ja kokoomuslainen sanomalehti Hämeen Sanomat. Lehdestä tuli lapualaisaikana erittäin radikaali ja se karkotti kannanotoillaan monet kokoomuslaisetkin kansanliikkeestä. Kaikki kokoomusvaikuttajat eivät kuitenkaan koskaan ottaneet osaa Lapuan liikkeeseen. IKL:n ilmaantuessa poliittiselle kartalle, kokoomus menetti seudulla noin puolet kannatuksestaan. Selvin yhteinen nimittäjä lapualaisille oli suojeluskuntalaisuus. Paikallissuojeluskuntien päällystöön kuuluneet osoittivat tukensa Lapuan liikkeelle lähes poikkeuksetta. Seudun lapualaiset kuuluivat sosiaalisilta kerrostumiltaan useimmiten vanhaan sivistyneistöön ja nousevaan keskiluokkaan. Työväestön osuus kansanliikkeessä oli marginaalinen. Myös seudun vauras talonpoikaisto asettui tukemaan liikkeen päämääriä. Liikkeen voima kumpusi seudun voimakkaasta vasemmiston ja oikeiston kannatuksesta sekä tärkeäksi yhteiskunnallisten kompromissien mahdollistaneeksi osoitetun keskustasuuntauksen heikosta asemasta. Lisäksi sisällissodan runtelemalla seudulla säilyi jako ’punaisten’ ja ’valkoisten’ välillä pitkään ja se voimistui Lapuan liikkeen retoriikassa tutkimusajankohtana. Kyseessä haluttiin nähdä olevan uusi taistelu kommunismia ja vasemmistolaisuutta vastaan, jotta isänmaa pelastuisi. Asiasanat: Lapuan liike, lapuanliike, Isänmaallinen kansanliike, IKL, poliittinen historia, sosiaalihistoria, oikeistoradikalismi, 1930-luku, Hämeenlinna, Vanaja, Hämeenlinnan maalaiskunta, Hämeen lääni, Etelä-Häm