Kaupungin uudet vaatteet - Kulttuurin käyttö ja merkitykset kaupunkiuudistuksessa

Tutkimus käsittelee kulttuurin ja kaupunkipolitiikan suhdetta, joka on muokannut kaupunkiympäristöämme viime vuosikymmeninä. Kulttuuriset elementit on tuotu kaupunkipolitiikan kentälle, ja samalla kulttuurilta on alettu odottaa positiivisia vaikutuksia mm. hyvinvointiin, talouteen sekä imagoon. Tutkimus tarkastelee kulttuurin ja kaupunkipolitiikan välistä suhdetta ja pyrkii löytämään vastauksen kysymykseen, mitkä yhteiskunnan ja talouden muutokset ovat vaikuttaneet nykyiseen näkemykseen kulttuurin roolista kaupunkien kehittämisessä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä merkitys kulttuurilla on kaupunkiuudistuksen kannalta ja mitä kulttuuriin nojautuvalla kaupunkiuudistuksella oikeastaan tavoitellaan. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja kokoaa yhteen näkökulmia kentältä, jossa kulttuurilla ja kaupunkien profiloitumis- ja uudistumistyöllä nähdään olevan yhteys. Kyseessä on kirjallisuustutkimus, jonka aineistona ovat sekä kulttuuripolitiikan että aluetieteen pääosin 1980-2000­-luvun kirjallisuus ja tutkimukset. Aihetta lähestytään myös muiden tieteenalojen, kuten sosiologian, kulttuurin taloustieteen, kaupunkimarkkinoinnin ja tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta. Tutkimus etenee kulttuurin erilaisten yhteiskunnallisten tehtävien kautta kaupunki-imagon merkitykseen kaupunkien välisessä kilpailussa sekä niihin haasteisiin, joita luova talous on asettanut kaupungeille. Lopuksi tutkimus tarkastelee kulttuuria kaupunkien rakennemuutokseen sopeuttajana ja esittelee kriittisiäkin näkökulmia aiheeseen. Tutkimus osoittaa, että kaupunkiuudistuksessa kulttuurilla on merkitystä paitsi kaupungin vetovoimaisuuden lisääjänä, myös jälkiteolliselle yhteiskunnalla tärkeiden luovien ympäristöjen muodostajana. Paineet luovan, innovatiivisen ja kilpailukykyisen ympäristön luomiseksi ovat kietoneet kulttuurin ja kaupunkikehittämisen toisiinsa. Toisaalta tämä prosessi on herättänyt kysymyksiä vallankäytöstä ja kulttuurin välineellisestä asemasta, sillä kulttuurin pehmeän kuoren alla nähdään piilevän muun muassa taloudellisen edun tavoittelua. Toisaalta se on tuonut kulttuurin kehityksen keskeiseksi elementiksi ja lisännyt siten kulttuurin näkyvyyttä, resursseja ja verkostoitumista. Aihe on hyvin monikerroksinen ja ajankohtainen, sillä kaupunkien talous ja tuotanto etsivät kiivaana uusia väyliä tuottaa hyvinvointia. Samoin tavoin kaupungit etsivät luovia ratkaisuja myös kaupunkien lisääntyneisiin sosiaalisiin ongelmiin kuten yhteisöllisyyden vähentymiseen, syrjäytymiseen ja muukalaispelkoon. Kulttuuri on tässä keskustelussa keskeinen elementti, jolla nähdään olevan mahdollisuuksia luoda pohjaa kaupunkien tulevaisuudelle, taloudelle ja sen asukkaiden hyvinvoinnille. Avainsanat: kaupunkiuudistus, kulttuurin talous, kulttuurin vaikutukset, luova talou