Suomalaisyritysten etabloitumisstrategiat Tyynenmeren Aasiaan

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja analysoida suomalaisyritysten Tyynenmeren Aasian etabloitumisstrategioita ja niihin liittyviä tekijöitä. Tyynenmeren Aasiasta on muodostunut EU:n jälkeen Suomen toiseksi tärkein kauppa-alue ja Kiinasta alueen merkittävin ulkomaisten investointien kohde. Kansainvälistymisen motivaatio koostuu reaktiivisesta ja proaktiivisesta osasta, jotka johtuvat yrityksen ulkopuolisista tai sisäisistä stimulanteista. Motivaatio johtaa mission ja vision kautta toiminnan pitkäaikaisten tavoitteiden määrittelyyn. Tavoitteet konkretisoituvat positiointipäätöksinä, jotka liittyvät kohdemarkkinoiden ja toimintamuodon valintaan. Kansainvälistymiseen liittyy kuitenkin esteitä, jotka voivat hankaloittaa tai estää kokonaan kansainvälisen operaation toteuttamisen. Tutkimuksen empiria perustuu internetissä toteutettuun kvantitatiiviseen kyselyyn. Perusjoukko koostui 405 suomalaisesta Tyynenmeren Aasian vientiyrityksestä. Analysoitu näyte muodostui 87 havaintoyksiköstä. Validien vastausten osuudeksi saatiin 22 % perusjoukosta. Data analysoitiin frekvenssijakaumiin, trendianalyysiin ja ristiintaulukointiin perustuen. Staattisen tarkastelun lisäksi tuloksia verrattiin vuosien 1996 ja 2002 tutkimusten tuloksiin. Tutkimuksessa havaittiin, että suomalaisyritykset ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä Tyynenmeren Aasian toimintansa tuloksiin. Alueelle kohdistettavat operaatiot ovat laajentuneet ja niitä suunnataan aiempaa useampiin maihin. Selkeästi suosituin kohdemaa on Kiina, jota seuraavat Japani, Etelä-Korea ja Intia. Suurimmaksi kansainvälistymisen esteeksi koetaan myynti ja markkinointi, joiden merkitys on kasvanut jatkuvasti. Rahoitus, kohdemaan viranomaisten toiminta ja henkilökunnan osaaminen ovat muita merkittäviä toiminnan esteitä. Suomalaiset näkevät Tyynenmeren Aasian kuitenkin potentiaalisena markkina-alueena, vaikka vaikeuksia joudutaan kohtaamaan. Suomalaisyritysten harjoittamien toimintamuotojen rakenne on muuttunut 2000-luvulla kehittyneempään suuntaan. Perinteisen viennin osuus on laskenut ja samalla kehittyneempien toimintamuotojen käyttö yleistynyt. Tulevaisuudessa erilaiset kumppanuus- ja yhteistyömuodot ovat tärkeä osa suomalaisten toimintaa Tyynenmeren Aasian talousalueella. Avainsanat: Kansainvälinen etabloituminen, suomalaisyritykse