Koulutustaustan vaikutus aivoinfarktista selviytymiseen - 12 vuoden prospektiivinen seurantatutkimus

Syventävinä opintoinani osallistuin FT, LT, dosentti Niku Oksalan tutkimusryhmän toimintaan. Tutkimuksen aiheena oli koulutustaustan vaikuttaminen aivohalvauksesta selviämiseen. Tutkimus tehtiin yhteistyössä viiden lääketieteen opiskelijan kesken (Valtteri Kopsi, Kalevi Lehtonen, Liisa Luukkonen, Antti Paukkunen ja Lotte Seeck). Tehtäväni oli tehdä kattava kirjallisuuskatsaus aihetta sivuavista aiemmista tutkimuksista ja keskittyä tässä erityisesti tutkimusasetelmaan, koulutustaustan jaotteluun, neuropsykologisiin tutkimuksiin ja tuloksiin. Kun oman tutkimuksemme tulokset selvisivät, sain vielä tehtäväkseni verrata tuloksiamme muiden tutkimusten tuloksiin ja lisäksi pohtia sitä miten koulutustausta suojaa kognitiivisilta häiriöiltä. Tähän työhöni olen liittänyt kirjallisuuskatsauksen, joka sivuaa alkuperäisen artikkelin aihetta. Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty että korkea älykkyys, koulutustausta ja aktiivinen elämäntyyli parantavat sekä elämän laatua että selviämistä iskeemisestä aivohalvauksesta. Tutkimme suojaako pitkä koulutustausta todella aivohalvauksen jälkeiseltä kognitiiviselta taantumalta, dementialta, aivohalvauksen uusiutumiselta ja parantaako se pitkän ajan ennustetta. Tutkimus on prospektiivinen kohorttitutkimus, jonka tutkimusjoukko on Helsinki Stroke Aging Memory - aineistosta. Aineistoon on kerätty tiedot 1.12.1993 - 30.3.1995 HYKS:ssa hoidetuista aivohalvauspotilaista. Tutkimukseemme hyväksyttiin näistä 486 potilasta. Neuropsykologinen tutkimus (n=409) tehtiin 3 kuukauden kuluttua aivohalvauksesta. Tutkimuksessa arvioitiin yleistä kognitiivista toimintaa, korkeampia aivotoimintoja, muistia ja kolmiulotteista hahmottamista sekä silmän ja käden yhteistyötä. Osalle potilaista tehtiin MRI-tutkimus niin ikään 3 kuukauden kuluttua aivohalvauksesta (n = 395) ja tässä kiinnitettiin erityisesti huomiota valkean aineen vaurioihin. Tutkimuksen päätepiste oli uusi aivohalvaus tai kuolema (joko aivohalvauksesta johtuva tai muusta syystä). Tutkittavia seurattiin 0,3-12,8 vuotta. Tiedonkäsittelyyn käytettiin SPSS/WIN-ohjelmaa. Tilastollisessa analyysissä tehtiin kolme mallia, joita tutkittiin erikseen. Pitkä koulutustausta suojasi aivojen korkeampien toimintojen häiriöltä malleissa, joihin oli liitetty ikä, sukupuoli ja aivohalvauksen vaikeusaste (OR 0,75-0,77 p = 0,033-0,050), mutta valkean aineen vauriolla ei ollut merkitystä. Pitkä koulutustausta on itsenäinen suojatekijä muistiongelmille (p = 0,004-0,005), afasialle (p = 0,001-0,014), kolmiulotteiselle hahmottamiselle (p = 0,001-0,011), matalalle MMSE-tulokselle (p < 0,0001) ja dementialle (p = 0,001-0,004) 3kk aivohalvauksen jälkeen. Pitkä koulutustausta ei sen sijaan pienentänyt aivohalvauksen uusiutumisriskiä mutta vähensi kuolleisuutta aivohalvaukseen (p = 0,020- 0,050). Pitkä koulutustausta suojaa aivohalvauksen jälkeisiltä kognitiivisilta vajeilta, dementialta ja huonolta pitkän ajan ennusteelta riippumatta iästä, sukupuolesta, aivohalvauksen vaikeusasteesta ja valkean aineen vaurioista. Tutkielmaan liittyvä artikkeli / Article associated the thesis: Stroke. 2012;43:2931-2935. Originally published October 22, 2012. DOI: http://dx.doi.org/10.1161/STROKEAHA.112.667618 : "Educational History Is an Independent Predictor of Cognitive Deficits and Long-Term Survival in Postacute Patients With Mild to Moderate Ischemic Stroke