Kolorektaalisyöpäriski tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavilla potilailla Pirkanmaalla

Tulehduksellisiin suolistosairauksiin (IBD) liittyy lisääntynyt riski sairastua kolorektaalisyöpään. Nykykäytännön mukaan IBD-potilaita on seurattu säännöllisin tähystyksin, joiden tarkoituksena on ollut löytää syövät ja niiden esiasteet jo varhaisessa vaiheessa. Seurantajärjestelmä on kuitenkin raskas ja kallis, joten olisi toivottavaa, että seurantaa pystyttäisiin kohdistamaan niihin potilaisiin, joilla syöpäriski on muita korkeampi. Tutkimusaineistona on käytetty Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuosina 1986–2007 ilmaantuneita IBD-potilaita. Tiedot kolorektaalisyövistä ja dysplasioista ovat peräisin IBD-rekisteristä, ja tietoja täydennettiin puuttuvilta osin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin laboratoriokeskuksen PAD-näytteistä saaduista patologin lausunnoista ja potilaskertomuksista Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ja Hatanpään sairaalasta. Kaikkiaan 1 915 IBD-potilaasta 22:lla todettiin kolorektaalisyöpä seuranta-aikana. 442 potilaasta oli tieto dysplasiasta, joista 44:llä todettiin dysplasia. Aineistomme perusteella IBD-potilaiden kolorektaalisyöpäriski oli noin kaksinkertainen normaaliväestöön verrattuna. Suurin riski oli laaja-alaista koliittia sairastavilla. Proktiittipotilaiden kolorektaalisyöpäriski puolestaan näyttäisi olevan muita matalampi. Kolorektaalisyöpien riski oli aineistossamme matalampi kuin kirjallisuudessa ja laajoissa tutkimuksissa on todettu. Aiempia tutkimuksia matalampi kolorektaalisyöpäriski viittaa siihen, että endoskopiaseurantaa voisi nykyisestä vähentää ja seurannan tulisi keskittyä korkean riskin potilaisiin. Näin voitaisiin vähentää potilaille koituvaa haittaa ja laskea kustannuksia, joita tiheä kolonoskopiaseuranta aiheuttaa. Asiasanat:ulseratiivinen koliitti, Crohnin tauti, kolonoskopia, dysplasi