Virtuaalinen voimaantuminen - Tapaustutkimus ammattikasvatuksen oppimisympäristön toimintaedellytysten ja tietokäytäntöjen kehitysmahdollisuuksista vuorovaikutteisen tieto- ja viestintäteknologian näkökulmasta

Tutkimuksen kohteena tietoajan toimintakäytännöt Tietoajan oppimisen tietokäytännöt perustuvat teknologiainfrastruktuurin innovatiiviseen hyödyntämiseen. Virtuaalinen voimaantuminen - tutkimus tarkastelee poikkititeisesti kolmea integroituvaa tieteenaluetta, jotka vaikuttavat oppimisen trialogisen mallin kehittymiseen; media- ja tietoteknologian, tutkivan oppimisen ja tietämyksen luomisen sekä yhteisöllisen, lisäarvoa luovan viestinnän kehitystä. Mediateknologia muuntaa ammattikasvatuksen oppimisen käytäntöjä ja luo uusia toimintaedellytyksiä. Tietokone on noussut kaukoputken ja mikroskoopin rinnalle ihmisen mentaalisen tietoavaruuden tutkimusinstrumenttina. Tutkimuksessa selvitettiin minkälainen trialogista tietämyksen luonnin metaforaa tukeva tieto- ja viestintätekninen ympäristö - digitaalinen voimaantuminen - kehittyi vuosina 1995 - 2007 yksilön ja yhteisöjen oppimisen tueksi. Kehitys on vaikuttanut tutkivan oppimisen ja yhteisöllisen viestinnän tietokäytäntöihin. Asiantuntijayhteisöjen tiedon hankinta, yhteisöllinen osallistuva viestintä ja tietämyksen luonti ovat olleet tutkimuksen pääkohteet. Kehityksen kautta on kehittynyt hajautettuun, dynaamisen kognitioon perustuva tutkivan oppimisen tietokäytäntö - virtuaalinen voimaantuminen. Tutkimus antaa myös vastauksia perustuen tutkimusaineistoonsa: Tekesin Vuorovaikutteinen tietotekniikka - Fenix-teknologiaohjelmassa vuosina 2003 - 2007 rahoitettuihin projekteihin. Virtuaalinen voimaantuminen Voimaantumisella tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä. Oppimisen menetelmät muuntuvat trialogisen mallin mukaisiksi tutkivan ryhmäoppimisen ja avoimien innovaatioyhteisöjen käytännöiksi. Virtuaalisen voimaantumisen kautta oppijat aktualisoivat tietoverkon kautta saatavilla olevan sisällön ja sosiaaliset yhteydet. Virtuaalinen voimaantuminen perustuu myös tietoyhteiskunnan monimutkaistuvien sosioteknisten systeemien muodostumisen dynamiikan hyödyntämiseen innovatiivisten tietokäytäntöjen kautta. Sosioteknisen rakenteen rajapinnassa tapahtuva menetelmä-, ohjelmisto- sekä digitaalisen median sisältökehitys virtuaalisen voimaantumisen infrastruktuuriksi on käytännön tutkimuksen pääkohde. Asiantuntijoiden hiljaisen tiedon muuntaminen yhteiskäyttöiseksi avoimessa kehitysympäristössä toimivaksi tietämykseksi ja virtuaalisen voimaantumisen polttoaineeksi luo uusia edellytyksiä tietoyhteiskunnan ammattien tulevaisuudelle. Virtuaalisen voimaantumisen ammattikasvatukseen vaikuttavat ulottuvuudet ovat: yksilöllisen oppimisen kehitys kokeilevaksi, tutkivaksi, elinikäiseksi ja jopa maailmanlaajuiseksi ryhmäoppimiseksi, yksisuuntaisen viestinnän kehittyminen vuorovaikutteiseksi globaaliksi virtuaaliseksi yhteisöllisyydeksi ja tietämyksen hankinnaksi ja luomiseksi. Mediateknologian, ekspansiivisen oppimisen ja yhteisöllisen viestinnän merkityssuhteiden ja -verkostojen tajuaminen ja muuntuminen tietämyksen luonnin ja hallinnan prosessiksi - innovaatiotalouden ajuriksi - on tutkimuksen tuottama innovaatio. Ymmärtämällä virtuaalisen voimaantumisen prosessi on mahdollista kehittää nykyisiä ammattikasvatuksen tietokäytäntöjen rakenteita ja edistää sen kehitystoiminnan edellytyksiä. Virtuaalisen voimaantumisen tavoite voidaan kiteyttää kehityksenä kohti tietämyksen hallinnan yhteiskuntaa, jonka voimavarana ovat tiedolliset toimijat: itsenäiset, ajattelevat ammattilaiset, jotka osaavat käyttää tietämyksen hallinnan ja luovuuden työvälineitä ajasta ja paikasta riippumattomina asiantuntijaryhminä. Tietoyhteiskunnassa tarvitaan myös yhteistä visiota ja pilotteja verkostomaisten, systeemisynergisten organisaatioiden tietokäytäntöjen toteuttamiseksi. Tutkimuksen tulokset Tutkimus perustuu Fenix-teknologiaohjelman projektityöhön tutkijan toimiessa ohjelman koordinaattorina. Tietoyhteiskunnassa palvelut ja sisällöt digitalisoituvat nopeasti, joka muuttaa merkittävästi käyttäjien toimintatapoja ja avaa runsaasti uusia toimintamahdollisuuksia. Ohjelmassa tutkittiin ja kehitettiin sellaisia ohjelmistoteknologioita ja sovelluksia, joissa loppukäyttäjän ja tietojärjestelmän välisen vuorovaikutuksen hallinnalla on merkittävä rooli. FENIXin kokonaislaajuus oli 91 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus oli 47 miljoonaa. Ohjelmassa oli projekteja 120 yritykseltä tai kunnalliselta organisaatiolta sekä 17 tutkimusorganisaatiolta. Tutkimus on ohjelman tavoitteiden mukaisesti ollut uutta luovaa, soveltavaa ja tuottanut kaupallistettavissa olevia hyötyjä. FENIXin erityisenä ansiona voidaan pitää sen kykyä käynnistää tietojenkäsittelyn aihepiirissä poikkitieteellistä uudenlaiseen ajatteluun perustuvaa tutkimusta. Tutkimusaineistona toimineen teknologiaohjelman loppuarviointiraportti on verkko-osoitteessa http://www.tekes.fi/julkaisut/FENIX_arviointi.pdfVirtual Empowerment case study The future development of the information society and the practices of it´s learning infrastructure are dependent of the innovative implementation of the information and communication technology. The advancements in the media and information technology are disrupting the present structure of the vocational educational system but in the same time are offering innovative open development platform for the developing trialogic educational learning practices. Virtual Empowerment research study is a case study based on the research and investment projects of Finnish Technology and Innovation Funding Organization´s - Tekes - Fenix technology program Interactive Computing ­ results during the years 2002-2007. http://www.tekes.fi/eng/publications/FENIX_Interactive_Computing.pdf The focus on knowledge practices development The research focus has been on the trialogical model of information searching, communication in the communities of practices and knowledge creation in connection of the rapidly developing media, information and telecommunication infrastructure. Also the influence of the technological progress to the vocational education and the development of the educational methods based on knowledge creation and learning by research have been considered. What kind of practices and procedures will grow up when the rapid, exponential progress of technology ­ digital empowerment ­ is affecting to the educational learning structures? How hypermedia, hybrid media and the other mediating technology will affect to the the future learning and knowledge creation in the expert communities using the superscalar global telecommunications network? E.g. distributed dynamic cognition, effect of flow in games and simulation, expanding learning and knowledge creation in the value adding web web 2.0 has been considered as explainers of the virtual empowerment ­ the combination of digital empowerment and explorative and investigative learning. The phenomenom of the virtual empowerment is amplifying the social network based human communities and their human capabilities. Distributed dynamic cognition is the driving force of the virtual empowerment. Through actualization the digital virtual environment based learning content is offered to our use through the interactive computing process. When using knowledge search, participating in network communities or creating added value by using creative information tools we extend our capabilities by digital media technology. Empowerment is occurring when the humans can get through the network more connections, skills, knowledge and personal and social power which will create more trust to influence their learning. Virtual empowerment is increasing the human competences by using the digital technological environment and the result is a new sociotechnological action space ­ knowledge space. The group working methods ­ like the knotworking in the cyberspace (technology infrastructure of the knowledge space) - and it´s dynamics are developing gradually when the group members can adapt new roles by using the technological mediated tools of the shared reality and community communication. The group is learning by research and interacting using the distributed cognition in the the network. The human can develop new ways of communications with his companions and through this development process he seizes through gathering the information, learning-by-doing, and experiences the power to develop his own life. Virtual empowerment is offering new possibilities to develop the methods and context of the vocational education. The factors influencing the virtual empowerment are first the digital empowerment created by the exponential growth of the computing and telecommunications technology. The computer has risen at the same level compared with the telescope and microscope to research and study the mental information space of the humankind. From this advancement becomes available the profound change of the life-long learning and community based education and communication practices. The methods of training are changing towards research based explorative group-learning and open source innovation communities. Thus the virtual empowerment creates requisites for the common, network based action practices. By concept the virtualization is defined mainly on the way by which the human is connected to the digital (mental) information space or (technological) cyberspace. The organization model towards the capabilities infrastructure is considered. Main results The main results are based on the factors forming the digital and virtual empowerment. The main factors affecting the vocational education are the development of personal learning to group based reflective learning methods extending even on open global communities, the extension of the one-way communication to interactive, world wide community based on added-value communication and the exponential growth of the media technology influencing on these previous factors. The new relations and networks of the central concepts and theories forming new combinations of these three factors is the main innovation of the research study. The result is the development of the process model of the knowledge creation conditions for the vocational educational learning platform and learning practices. The practical study has been performed during the years 2002-2007 in Tekes Fenix- technology program. From 2003 until 2007 the researcher has been acting as program co-ordinator for the Fenix technology program, in which has been organized the development projects influencing the creation of the virtual empowerment pilots in practice. The research method has been the qualitative research; combining the case-study method, future study methodology, planning activity study, steered study and qualitative content analysis to be used in connection with abductive inference