Adolescents' subjective well-being in their social contexts

Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa nuorten koetusta hyvinvoinnista ja siihen liittyvistä tekijöistä sekä ymmärtää paremmin perheen vaikutusta nuoren hyvinvoinnin kokemuksessa, kaverisuhteissa ja koulunkäynnissä. Tulosten mukaan valtaosa nuorista oli tyytyväisiä elämäänsä. Tytöt ja 9.-luokkalaiset vastaajat kärsivät poikia ja 7.-luokkalaisia enemmän pahaolosta. Tietyt arvot, kuten vahva itsenäisyyden tunto, sisäinen tasapaino, turvalliset perhesuhteet ja huumori elämänvoimana liittyivät nuorten elämäntyytyväisyyteen. Myös koulutyytyväisyys, tyytyväisyys painoon ja itsearvioitu hyvä terveys vahvistivat nuorten tyytyväisyyttä. Nuorten ja heidän vanhempansa käsitykset perheen toimivuudesta erosivat merkittävästi toisistaan: vanhemmat arvioivat perheen toimivan pääosin paremmin kuin heidän murrosikäiset lapsensa. Ne nuoret, jotka pitivät perheensä tilannetta pysyvänä ja kokivat yhteenkuuluvaisuutta perheenjäsenten välillä, olivat tyytyväisimpiä elämäänsä muutenkin. Tunne perheen hajaannuksesta taas yhdistyi nuorten pahaolon kokemuksiin. Nuoret ilmaisivat sekä myönteisiä että kielteisiä tekijöitä perheessä luonnollisena osana arkeaan. He olivat erityisen tyytyväisiä perheessä rakastavaan ilmapiiriin, perheen toiminnalliseen tukeen ja avoimeen kommunikaatioon. Nuorelle oli myös tärkeää tuntea itsensä merkittäväksi jäseneksi perheessä. Nuoren elämäniloa vahvisti tunto siitä, että on mukava koti, mutta myös mahdollisuus kodin ulkopuoliseen elämään. Huolta ja murhetta nuoren elämään toivat epäsopu tai ristiriidat perheenjäsenten välillä, vanhempien avioero, perheenjäsenen kuolema tai sairaus sekä liiallisen riippuvuuden tunne. Nuoret kuvasivat perheen suhtautumista heidän koulunkäyntiinsä ja kavereihinsa monitahoisesti. Perhe nähtiin toisaalta mahdollistajana, keskustelijana, tukijana ja toimijana nuoren koulunkäyntiin ja kaverisuhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Toisaalta perhe saattoi toimia välinpitämättömästi, kriitikkona, rajoittajana tai pakottajana koulunkäynnissä ja kaverisuhteissa. Näitäkin rooleja nuoret kuvasivat pääosin tarpeellisina, osa jopa välttämättöminä, tämän hetken elämäntilanteessaan. Tutkimus tuotti uutta tietoa nuorten koetun hyvinvoinnin ja arvojen, koulun ja perheen välisistä vahvoista ja monimutkaisista yhteyksistä. Tulosten pohjalta voidaan arvioida nuorten hyvinvointia ja mm. terveyskäyttäytymistä sekä ymmärtää nuoren hyvinvoinnin monitahoisuutta. Tutkimuksen aineisto koostui ensimmäisessä vaiheessa 245 eteläsuomalaisesta 7.- ja 9.-luokkalaisesta nuoresta ja heidän 239 vanhemmastaan. Vastausprosentti oli 48 nuorilla ja 47 vanhemmilla. Nuorista vastaajista 51 prosenttia oli tyttöjä ja 7.-luokkalaisia. Vanhemmista 86 prosenttia oli äitejä. Nuorten kyselylomake sisälsi taustamuuttujia, nuorten koettua hyvinvointia, arvokäyttäytymistä ja perheen toimintaa kartoittavat mittarit sekä kysymyksiä perhesuhteista, ystävistä, koulusta ja terveyskäyttäytymisestä. Vanhempien lomakkeessa kysyttiin arviota perheen toiminnasta ja taustatietoja. Toisen vaiheen otos syntyi niistä 19 nuoresta, jotka vastasivat kyselytutkimukseen ja halusivat (ja saivat luvan vanhemmaltaan) osallistua myös teemahaastatteluun. Aineistot analysoitiin tilastollisesti ja sisällön analyysilla.The purpose of this study was twofold: to gain more information about adolescent subjective well-being and the factors related to this, and to understand more profoundly the familial contribution to adolescent well-being and life. First, three original papers examined adolescent subjective well-being (SWB) and the relationships between this and realised values, health behaviour, school satisfaction and family dynamics using quantitative data. Second, the remaining two papers scrutinised familial contribution to adolescent SWB, peer relations and school attendance using qualitative data. The study is based on an ecological framework and it used nursing, psychological and family theories. The focus is on the individual s well-being. The samples in the first phase of the study consisted of 245 adolescents from 7th and 9th grades (12-17 year olds) and 239 parents. The response rate among teenagers was 48 % and among parents 47 %. Fifty-one percent of the adolescents were females and seventh graders. Eighty-three percent of the parents were mothers. The structured self-report adolescent questionnaire consisted of demographic data, the Berne Questionnaire of Subjective Well-being (BSW/Y), the Family Dynamics Measure (FDM II) as well as items concerning relations with family members and friends, school satisfaction and health behaviour. Additionally the questionnaire included a 52-item Finnish Questionnaire on Adolescent Values and Subjective Well-being (FVSW) developed by the researcher. The parental questionnaire comprised the Family Dynamics Questionnaire (FDQ) and the Family Dynamics Measure (FDM II). The sample in the second phase of the study was a subsample of 19, selected from among the 245 pupils who participated in the first phase. The subsample consisted of twelve girls and seven boys, and ten participants were 7th graders, and nine 9th graders. The data gathering method was a semi-structured interview concentrating on adolescent subjective experiences and perceptions of the familial factors related to their well-being. The data analysis consisted of statistical analysis (e.g. multiple regression analysis) and content analysis. The results showed that the majority of the adolescents participating in the study were satisfied with their lives. Nevertheless one out of ten participants experienced no joy of life. Ill-being was experienced more frequently by girls and 9th graders than by boys and 7th graders. Certain realised values, such as a strong sense of personal autonomy, equilibrium, safe family relations and humour were associated with adolescent global satisfaction, whereas a weak sense of equilibrium and poor family relations were connected to ill-being. School satisfaction, body satisfaction and self-rated good health contributed to female satisfaction, and in addition to these, low-intensity drinking contributed to global satisfaction among boys. The associations were significantly stronger among girls than among boys. Adolescents and their parents perceptions of family dynamics differed significantly from each other. Parents evaluated the family dynamics mostly better than did their adolescent children. Additionally, parental and adolescent evaluations of family dynamics did not correlate with each other. Familial stability and mutuality perceived by teenagers were related significantly to their life satisfaction, whereas disorganisation within the family perceived by adolescents was associated with their ill-being. The adolescents interviewed experienced both positive and negative familial elements and involvement as a natural part of their daily lives. They were especially satisfied with the loving atmosphere, supportive familial involvement and open communication in the family. Familial expression of affection, adolescents perception of their significant roles in family or comparisons to other family members demonstrated that the teenagers were important persons in the family. The sense of having a comfortable home and still the opportunity for external relations contributed to their joy of life. Familial discord, conflicts and parental divorce, as well as illness or death of a family member or excessive dependency on the family members were responsible for adolescent worries and negative feelings in the family. Conflicts in the family stemmed from e.g. curfew, use of money, poor school achievement or breaking the rules at home. Positive familial involvement in adolescent peer relations and school attendance was described by the interviewees as enablement, continuing conversations about adolescent activities, actual support and taking an active role in adolescent activities. Negative involvement included negligence, criticism, restrictiveness or coercion. The study generated new knowledge of the intense and complex relations between adolescent subjective well-being, values, school and family. The findings provide a basis for the assessment of adolescent subjective well-being and realised values and for understanding the diversity of personal, familial and social well-being in adolescence